Mediakasvatuksen haasteet erityisluokassa : oppimisvaikeuksista kärsivän lapsen osallistaminen ja perehdyttäminen mediaan
Isomursu, Lotta (2015)
Isomursu, Lotta
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060211882
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060211882
Tiivistelmä
Opinnäytetyö analysoi mediakasvatuksen haasteita luokassa, jonka oppilaat kärsivät eriasteisista oppimisvaikeuksista. Järjestin intensiivisen mediakasvatuskurssin torniolaisen Tornionseudun koulun erityisluokassa. Kurssin tarkoitus oli opettaa luokan oppilaille kriittistä suhtautumista mediaan sekä osallistaa lapsi median maailmaan luokkalehden avulla.
Mediamaailma on jatkuvassa murroksessa. Tänä päivänä, jolloin verkkomaailman ja reaalimaailman raja on enää hyvin häilyvä, on mediakasvatuksella entistä tärkeämpi rooli informaatiotulvan suodattamisessa. Oppimisvaikeuksista kärsivä lapsi on erityisen hankalassa asemassa mitä tulee mediakasvatukseen, sillä lukivaikeudet hankaloittavat piilomerkitysten ja motiivien ymmärtämistä.
Luvussa 2 käsittelen mediakasvatusta sekä ilmiönä että sen roolia kahdessa viimeisimmässä perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Esittelen luvussa myös erityisluokan ja oppimisvaikeudet. Luku 3 tarkastelee järjestämäni mediakasvatuskurssin rakennetta ja toimintamuotoja. Mediakasvatuskurssi piti sisällään oppilaiden pohjatietoa mittaavia kyselyitä mediamaailman eri osa-alueilta, yhteistä keskustelua mediakokemuksista, sekä Mediakasvatusseuran ja Mannerheimin lastensuojeluliiton opettajille tarjoamaa mediakasvatusoppimateriaalia. Kurssin teoreettisen osan lisäksi paneuduimme luokan kanssa luokkalehden tekoon, joka teki lapsille tutuiksi erilaisia tekstityyppejä ja toimituksessa käytettäviä työvälineitä. Käsittelen kolmannessa luvussa myös lehdentekoprosessia ja tuloksia.
Luvussa 4 analysoin intensiivisen mediakasvatuskurssin ja järjestämieni mediakompetenssia mittaavien kyselyiden lähtökohtia sekä tuloksia, tarkoituksenani selvittää, millainen medialukutaidon pohjatieto oppilailla on ollut ennen järjestämääni mediakasvatuskurssia.
5. luku summaa johtopäätökset mediakasvatuskurssista lapselle jaetun loppukokeen perusteella. Mitkä opit sisäistettiin, missä kehityttiin ja mitä täytyy vielä kerrata myöhemmin?
Mediamaailma on jatkuvassa murroksessa. Tänä päivänä, jolloin verkkomaailman ja reaalimaailman raja on enää hyvin häilyvä, on mediakasvatuksella entistä tärkeämpi rooli informaatiotulvan suodattamisessa. Oppimisvaikeuksista kärsivä lapsi on erityisen hankalassa asemassa mitä tulee mediakasvatukseen, sillä lukivaikeudet hankaloittavat piilomerkitysten ja motiivien ymmärtämistä.
Luvussa 2 käsittelen mediakasvatusta sekä ilmiönä että sen roolia kahdessa viimeisimmässä perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Esittelen luvussa myös erityisluokan ja oppimisvaikeudet. Luku 3 tarkastelee järjestämäni mediakasvatuskurssin rakennetta ja toimintamuotoja. Mediakasvatuskurssi piti sisällään oppilaiden pohjatietoa mittaavia kyselyitä mediamaailman eri osa-alueilta, yhteistä keskustelua mediakokemuksista, sekä Mediakasvatusseuran ja Mannerheimin lastensuojeluliiton opettajille tarjoamaa mediakasvatusoppimateriaalia. Kurssin teoreettisen osan lisäksi paneuduimme luokan kanssa luokkalehden tekoon, joka teki lapsille tutuiksi erilaisia tekstityyppejä ja toimituksessa käytettäviä työvälineitä. Käsittelen kolmannessa luvussa myös lehdentekoprosessia ja tuloksia.
Luvussa 4 analysoin intensiivisen mediakasvatuskurssin ja järjestämieni mediakompetenssia mittaavien kyselyiden lähtökohtia sekä tuloksia, tarkoituksenani selvittää, millainen medialukutaidon pohjatieto oppilailla on ollut ennen järjestämääni mediakasvatuskurssia.
5. luku summaa johtopäätökset mediakasvatuskurssista lapselle jaetun loppukokeen perusteella. Mitkä opit sisäistettiin, missä kehityttiin ja mitä täytyy vielä kerrata myöhemmin?