Urheilupsykologia sirkuksen näkökulmasta : urheilupsykologiasta apua sirkuksen harjoitteluun
Toivio, Pauliina (2015)
Lataukset:
Toivio, Pauliina
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052710651
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052710651
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee urheilupsykologian lähdekirjallisuuteen pohjaten niitä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat psyykkisellä tasolla sirkuksen harjoitteluun ja opettamiseen. Aihetta olen tutkinut erityisesti telinevoimistelun psykologian näkökulmasta. Kirjoitin opinnäytetyöni materiaaliksi myös sähköisen kyselyn, josta valitettavasti ei pienen vastaajamäärän takia voi tuoda esiin yleisiä johtopäätöksiä, vaan analysoin vastauksia yksittäisesti.
Kiinnostukseni opinnäytetyön aiheeseen lähti omasta oivalluksesta siitä, kuinka paljon aliarvioimme oman mielemme vaikutusta kaikkeen toimintaan. Aivojen väheksyntä kokonaisuutemme osana on käsittämätöntä, eihän mitään toimintaa ole ilman aivoja. Olen huomannut, että sirkuksen tekijöihin vaikuttavia psykologisia tekijöitä otetaan harvoin, jos koskaan esille julkisella tasolla. Sirkusta opiskellessani olen pistänyt merkille lukuisia tapahtumia, joissa niin sanottu ”pattitilanne” oppimisessa, yhteisön toiminnassa tai vaikkapa pelkotiloissa olisi voitu vähintäänkin pehmentää, jos tuntemuksista puhuminen olisi yleisesti hyväksytympää ja yksilöllä ja yhteisöllä olisi tahtoa etsiä ratkaisuja ongelmiin myös psyykkisellä tasolla. Opinnäytetyössäni tuon esille muun muassa positiivisten käytäntöjen merkitystä kaikessa sirkustoiminnassa sekä keinoja mielikuvaharjoitteluun ja psyykkiseen toipumiseen.
Kiinnostukseni opinnäytetyön aiheeseen lähti omasta oivalluksesta siitä, kuinka paljon aliarvioimme oman mielemme vaikutusta kaikkeen toimintaan. Aivojen väheksyntä kokonaisuutemme osana on käsittämätöntä, eihän mitään toimintaa ole ilman aivoja. Olen huomannut, että sirkuksen tekijöihin vaikuttavia psykologisia tekijöitä otetaan harvoin, jos koskaan esille julkisella tasolla. Sirkusta opiskellessani olen pistänyt merkille lukuisia tapahtumia, joissa niin sanottu ”pattitilanne” oppimisessa, yhteisön toiminnassa tai vaikkapa pelkotiloissa olisi voitu vähintäänkin pehmentää, jos tuntemuksista puhuminen olisi yleisesti hyväksytympää ja yksilöllä ja yhteisöllä olisi tahtoa etsiä ratkaisuja ongelmiin myös psyykkisellä tasolla. Opinnäytetyössäni tuon esille muun muassa positiivisten käytäntöjen merkitystä kaikessa sirkustoiminnassa sekä keinoja mielikuvaharjoitteluun ja psyykkiseen toipumiseen.