Liikettä peilissä : peilin merkitys baletin opetuksessa

Abstract

Tämä on Turun Taideakatemian (AMK) tanssinopettajan tutkintoon liittyvä pedagoginen opinnäytetyö. Työssäni tarkastelen kuinka peiliä hyödynnetään klassisen baletin opetuksessa. Pohdin peilin merkitystä tanssioppilaan itsetunnolle ja sen vaikutusta tanssin oppimiselle eri ikävaiheissa. Olen kiinnostunut siitä, kuinka peili tanssisalissa vaikuttaa klassisen baletin oppimiseen ja kykyyn ilmaista itseään tanssin avulla. Lisäksi pohdin peilin vaikutusta oppilaan kinesteettiselle aistille eli kyvylle havaita kehon liikkeet sisältäpäin. Työ pohjautuu lähdekirjallisuuteen, kirjoittajan omiin kokemuksiin sekä eri-ikäisten balettioppilaiden haastatteluihin. Ensimmäinen luku käsittelee tanssinoppilaan suhdetta itseensä ja peilikuvaansa sekä ympäristöönsä. Toisessa luvussa käsitellään erilaisia oppimistyylejä ja tapoja oppia klassisen baletin harjoitustunnilla ja peilin positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekä yksittäiselle oppilaalle että ryhmälle. Lisäksi käsittelen peilin merkitystä kinesteettisen aistin kehitykselle. Viimeiseksi avaan haastatteluja, joissa eri-ikäiset balettioppilaat kertovat kokemuksistaan ja näkemyksistään peilistä balettitunnilla ja pohdiskelen saamiani vastauksia ja peilin roolia tanssisalissa. Työni tavoitteena on selvittää, miksi lähes jokaisessa balettisalissa on peili ja onko se todella välttämätön tanssin oppimiselle? Auttaako peili tanssijaa ymmärtämään kehoaan paremmin?

This study explains how the mirror is used when learning classical ballet. The author researches the mirror’s positive and negative effect on dance student’s self-confidence and technical ability in the ballet class. The author also considers the development of the kinesthetic sense and the ability to perform on the stage when the student is used to dance in front of the mirror. The study is based on source literature, the author’s own experiences and interviews from ballet students of different ages. In the first chapter the researcher explains the basis and structure of the work. The second chapter focuses on the dancer’s relationship with his/her surroundings, the learning group and to himself. The third chapter explains the common ways to learn in the classical ballet class and ponders the mirror’s effect in the learning process. In the end of this chapter I discuss the development of kinesthetic sense when dancing in front of the mirror. In the fourth chapter the author considers the mirror’s importance for different age groups through an interview that made with ballet students. One of the main themes for the work is to understand why the mirror is placed in the ballet classroom and is it really necessary for the dancer’s ability to learn movement and understand one’s body. Dancing in front of the mirror for years and years can have major impact on dancer’s self-image.