"Ja sit miettii, että ne pienet ihmiset on enemmän täälä meidän kans ku ne on kotona.." : Vuoropäiväkodin kasvattajien näkemyksiä vuorohoitolasten hyvinvoinnista
Saarijärvi, Marjaana (2015)
Saarijärvi, Marjaana
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060612643
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060612643
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sitä, millaisena vuorohoitolasten hyvinvointi näyttäytyy päiväkodin kasvattajien silmissä. Vuorohoidolla tarkoitetaan normaalin päiväkodin aukioloaikojen ulkopuolella eli iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tapahtuvaa hoitoa. Subjektiivinen päivähoito-oikeus ei koske vuorohoitoa, sillä sitä voivat saada vain perheet, joissa vanhemmat ovat estyneitä hoitamaan lastaan tai lapsiaan vuorohoitoaikoina. Opinnäytetyöni tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten vuorohoito voi tukea tai lisätä vuorohoitolasten hyvinvointia ja, että mitä negatiivisia seurauksia sillä voi puolestaan olla.
Tutkimuksen toteutin syksyllä 2014 eräässä vuorohoitoyksikössä. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka aineiston keräsin haastattelemalla 13 alan ammattilaista. Haastateltavat koostuivat kuuden eri ammattikunnan edustajista ja heillä oli kokemusta vuorohoidosta 2-15 vuotta. Haastattelut olivat teemahaastatteluita, joissa oli kysymyksiä kaikista kolmesta valitsemastani teemasta. Näitä teemoja olivat hoitoajat, uni ja rytmit sekä sosiaaliset suhteet. Aineiston analysoinnin toteutin teemoittelemalla.
Haastatteluaineistosta kävi ilmi, että lasten vuorohoidossa esiintyy tiettyjä epäkohtia. Epäkohtia löytyi jokaisesta teemasta, mutta erityistä huolta kasvattajahenkilöstössä herättivät lasten pitkät hoitopäivät sekä hoitopäivien määrä. Pitkät hoitorupeamat herättivät ajatuksia etenkin pienten lasten kohdalla. Hyvänä vuorohoidossa koettiin se, että lapset oppivat sopeutumaan erilaiseen rytmiin. Positiivista oli myös se, että lapsilla on paljon kavereita vuorohoidossa ja kaikki opitaan ottamaan mukaan leikkiin, mikäli oma paras kaveri ei ole samaan aikaan hoidossa.
Jatkotutkimusaiheita voisivat olla vanhempien tai perheiden näkemys lapsen vuorohoidosta, lapsen kokemukset vuorohoidosta sekä vanhempien ja vuoropäiväkodin välinen yhteistyö sekä kasvatuskumppanuus vuoropäiväkodin ja vanhempien välillä hyvinvoinnin näkökulmasta.
Tutkimuksen toteutin syksyllä 2014 eräässä vuorohoitoyksikössä. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka aineiston keräsin haastattelemalla 13 alan ammattilaista. Haastateltavat koostuivat kuuden eri ammattikunnan edustajista ja heillä oli kokemusta vuorohoidosta 2-15 vuotta. Haastattelut olivat teemahaastatteluita, joissa oli kysymyksiä kaikista kolmesta valitsemastani teemasta. Näitä teemoja olivat hoitoajat, uni ja rytmit sekä sosiaaliset suhteet. Aineiston analysoinnin toteutin teemoittelemalla.
Haastatteluaineistosta kävi ilmi, että lasten vuorohoidossa esiintyy tiettyjä epäkohtia. Epäkohtia löytyi jokaisesta teemasta, mutta erityistä huolta kasvattajahenkilöstössä herättivät lasten pitkät hoitopäivät sekä hoitopäivien määrä. Pitkät hoitorupeamat herättivät ajatuksia etenkin pienten lasten kohdalla. Hyvänä vuorohoidossa koettiin se, että lapset oppivat sopeutumaan erilaiseen rytmiin. Positiivista oli myös se, että lapsilla on paljon kavereita vuorohoidossa ja kaikki opitaan ottamaan mukaan leikkiin, mikäli oma paras kaveri ei ole samaan aikaan hoidossa.
Jatkotutkimusaiheita voisivat olla vanhempien tai perheiden näkemys lapsen vuorohoidosta, lapsen kokemukset vuorohoidosta sekä vanhempien ja vuoropäiväkodin välinen yhteistyö sekä kasvatuskumppanuus vuoropäiväkodin ja vanhempien välillä hyvinvoinnin näkökulmasta.