Psykiska faktorers positiva och negativa inverkan på golfprestationen : En systematisk litteraturstudie

Abstract

I detta examensarbete som är en systematisk litteraturstudie studerades psykiska faktorers relation till golfprestationen. Golf är en idrottsgren som kräver fysiska men också psykiska färdigheter. Enligt tidigare idrottspsykologisk litteratur är självförtroende, stress, upphetsning, ängsla, rädsla, ångest, självreglering och flow psykiska faktorer väsentliga för idrottsprestationer. Syftet med studien var att identifiera psykiska faktorer relaterade till golfprestationen samt att ge kunskap om hur sådana faktorer påverkar prestationer inom grenen golf. Följande frågeställning gjordes: vilka psykiska faktorer inverkar positivt på golfprestationen och vilka negativt? För att kunna besvara frågeställningen gjordes en utförlig datainsamling i databaserna SPORTDiscus, Sience Direct och Academic Search Elite samt med sökmotorn Google Scholar. Totalt 16 forskningsartiklar som uppfyllde inklusionskriteriena samt kvalitetsgranskningens krav hittades och sammanfattades. Studiens resultat svarade på frågeställningen. De mest centrala faktorerna som inverkade positivt på prestationen var högre känslan av förmåga (self-efficasy) och känslan av förmåga gällande golf (golf self-efficacy), positiva emotioner, lämplig upphetsning, visualisering, före slag rutin, omvärdering, kontrollstrategier för emotioner samt en flernivå stimulans respons träning (Layered Stimulus Response Training). Negativt inverkade en ofrivillig knyckig rörelse i golfslaget (yips) som hade samband med negativa känslor så som frustration, hat, besvikelse och hjälplöshet. De som upplevde en ofrivillig knyckig rörelse i golfslaget hade starkt negativa kognitiva och emotionella associationer vid prestationen samt sänkt självförtroende. Många av studiens resultat bekräftade tidigare forskning inom idrottspsykologi. T.ex. att en lämplig nivå av upphetsning förbättrar golfprestationen. Resultatets interna validitet ansågs högt medan den externa validiteten uppskattades vara bristfällig då många av utgångsforskningarna hade ett lågt n=värde och var experimentella forskningar utförda i laboratorieförhållanden. Metodvalet med tanke på att besvara studiens frågeställning ansågs vara lämpligt. Studien kunde användas i framtida forskning om mental träning.

This thesis that is conducted as a systematic literature review studies the relationship between the psychological factors and golf performance. Golf is a sport that requires apart from physical but also psychological skills. According to previous sport psychological literature, there are many psychological factors that are crucial for sport performance, eg. self-confidence, stress, arousal, anxiety, fear, worry, self-regulation and flow. The purpose of this study is to identify the psychological factors that are related to the golf performance. The research question of this thesis is the following: which psychological factors have a positive effect on golf performance and which of them have a negative impact? To answer these questions, data was collected from the databases SPORTDiscus, Science Direct and Academic Search Elite and also from the search engine Google Scholar. 16 research articles altogether fulfilled the inclusion criteria and the quality screening. The review was carried out based on these articles. The research question was answered in the study. The most central factors that had a positive effect on golf performance were the higher self-efficacy, golf-related self-efficacy, positive emotions, adequate arousal level, visualization, pre-shot routines, post-performance reappraisal, emotional control and ”layered stimulus response training”. ”Yips” that are related to negative emotions such as frustration, anger, disappointment and helplessness affected negatively on the performance. Those players who experienced the ”yips” had strong cognitive and emotional associations about the performance and their self-confidence decreased. Various results in the thesis confirmed some previous research done on sport psychology, for example that an appropriate arousal level could improve the golf performance. The internal validity of this study can be considered high whereas the external validity could be regarded relatively inadequate because the N of various researches was low and additionally the experimental studies were conducted in a laboratory. The choice of the method is appropriate when answering the research questions. This thesis could be used in some future study regarding the mental training.

Tässä opinnäytetyössä, joka on tehty systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, tutkitaan psyykkisten tekijöiden suhdetta golfsuoritukseen. Golf on urheilulaji, joka vaatii paitsi fyysisiä, mutta myös psyykkisiä valmiuksia. Aiemman urheilupsykologisen kirjallisuuden mukaan itseluottamus, stressi, vireystila, huolestuneisuus, pelko, ahdistus, itsesäätely ja flow ovat psyykkisiä tekijöitä, jotka ovat ratkaisevia urheilusuorituksen kannalta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa golfsuoritukseen yhteydessä olevat psyykkiset tekijät sekä lisätä tietoa siitä, kuinka nämä tekijät vaikuttavat suoritukseen golfissa. Tutkimuskysymys oli seuraava: mitkä psyykkiset tekijät vaikuttavat golfsuoritukseen positiivisesti ja mitkä negatiivisesti? Vastausten saamiseksi suoritettiin datan keräys tietokannoista SPORTDiskus, Science Direct ja Academic Search Elite sekä hakukoneesta Google Scholar. Yhteensä 16 tutkimusartikkelia täyttivät sisällytyskriteerit sekä laatutarkastuksen, ja niistä tehtiin yhteenvedot. Tutkimuksen tulokset vastasivat tutkimuskysymykseen. Keskeisimmät tekijät, jotka vaikuttivat positiivisesti golfsuoritukseen olivat korkea pystyvyyden tunne ja golfiin liittyvä pystyvyyden tunne, positiiviset emootiot, sopiva vireystaso, visualisointi, lyöntiä edeltävät rutiinit, suorituksen jälkeinen uudelleenarviointi, tunteiden kontrollointistrategiat sekä”layered stimulus response training”. Negatiivisesti suoritukseen vaikuttivat ”yipsit”, jotka ovat yhteydessä negatiivisiin tunteisiin, kuten turhautuneisuuteen, vihaisuuteen, pettymykseen ja avuttomuuden tunteeseen. Niillä pelaajilla, jotka kokivat ”yipsejä” yhdistivät suoritukseen voimakkaasti negatiivisia kognitiivisia ja emotionaalisia mielikuvia. Lisäksi he kokivat itseluottamuksensa alentuneeksi. Useat kirjallisuuskatsauksen tuloksista vahvistavat aiempia urheilupsykologisia tutkimuksia, esimerkiksi siitä, että sopiva virkeystaso parantaa golfsuoritusta. Tulosten sisäistä validiteettia voidaan pitää korkeana, kun taas ulkoinen validiteetti voidaan arvioida puutteelliseksi, koska useiden tutkimusten n oli matala ja lisäksi kokeelliset tutkimukset oli suoritettu laboratorio-olosuhteissa. Metodin valintaa voidaan pitää tarkoituksen mukaisena tutkimuskysymyksiin vastatessa. Tätä opinnäytetyötä voisi käyttää hyväksi jatkotutkimuksessa koskien mentaalivalmennusta.