Omaisten kokemuksia yhteistyön toteutumisesta säännöllisessä kotihoidossa perusturvakuntayhtymä Akselin alueella

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata läheisensä hoitoon tiiviisti osallistuvien omaisten ja kotihoidon henkilökunnan välistä yhteistyötä, perusturvakuntayhtymä Akselin alueella, omaisten näkökulmasta. Tavoitteena oli antaa tietoa omaisyhteistyön tämänhetkisestä toteutumisesta ja omaisten toiveista yhteistyön kehittämiseksi.

Opinnäytetyön menetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin yksilöille tehtävien teemahaastatteluiden avulla. Teemahaastatteluihin osallistui seitsemän yli 65-vuotiaan säännöllisen kotihoidon asiakkaan omaista. Haastattelut analysoitiin induktiivisen eli aineistolähtöisen sisällön analyysin avulla.

Tulosten perusteella hoitohenkilökuntaan pääasiassa luotettiin eivätkä omaiset kokeneet hoitohenkilökunnan kiireen vaikuttavan yhteistyöhön. Tulosten mukaan omaiset toivovat hoitajilta oma-aloitteista lähestymistä sekä tietoa läheisen arjen sujumisesta ja hänen voinnistaan. Omaiset kokivat, että he saavat tukea ja neuvoja hoitohenkilökunnalta itse pyytämällä. Lisää vaikuttamismahdollisuuksia toivottiin hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa sekä hoitajien vaihtuvuuden vähenemistä. Omaisten omalla aktiivisuudella tiedostettiin olevan merkittävä vaikutus yhteistyön toteutumisessa.

Saatujen tulosten perusteella katsottiin vastuuhoitajajärjestelmän, palvelu- ja hoitosuunnitelman, vuorovaikutustaitojen sekä omaisyhteistyön toimintamallin kehittämisen kotihoidossa edistävän omaisyhteistyön toteutumista.

The purpose of this thesis was to examine and describe the co-operation between the nursing staff and relatives, from the perspective of relatives participating intensively in the care of their family members in Akseli basic security federation of municipalities. The aim of this thesis was to provide information to develop and improve the nurse-relative co-operation.

The thesis was conducted as a qualitative study. The information was collected with semi-structured interviews from seven relatives. The interviews were analyzed by content analysis. The results of earlier research and experiences of nurse-relative co-operation formed the theoretical framework for the thesis.

The results indicate that the relatives wished more active approach from the nursing staff. The experience of the relatives was that they have been helped and supported by the nursing staff when asked. The wish of the relatives was to get comprehensive information about the family member’s condition and daily activities. The relatives’ activity was considered as a significant factor in a successful co-operation. The relatives wished to participate in the care- and service plan. An additional wish was to get primary nurse.

Based on the responses, a primary nurse system, a permanent co-operation model and co-operation with making care- and service plan should be developed. Further education about communication between the relatives and nurses for the nursing staff is needed.