Kuivikkeen valmistaminen separoidusta lehmänlannasta lypsykarjatilalla

Abstract

Lypsykarjatilojen karjakoon kasvun myötä monista pieninä pidetyistä kustannuksista on tullut aikaisempaa tärkeämpiä. Maidon hinnan laskun takia tuottajat ovat alkaneet etsiä mahdollisia säästökohteita tiloillaan ja yksi mahdollinen säästökohde voisi olla kuivikkeen valmistaminen separoidusta lehmänlannasta, koska lantaa tulee kuitenkin yleensä aina enemmän kuin sille olisi tarvetta.

Opinnäytetyön toimeksiantajana on hauholainen lypsykarjatila, joka halusi kokeilla kuivikkeen valmistamista separoidusta kuivajakeesta omalla tilallaan. Työn tavoitteena oli selvittää voidaanko tilaolosuhteissa valmistaa hygieenistä ja kosteutta imevää kuiviketta ja millaisia hankintoja se vaatii tilalle. Työ on jatkoa Taija Taavon 2013 tekemälle opinnäytetyölle lehmän lannan hygienisoituminen kompostoinnissa, jossa tutkittiin separoinnin ja kompostoinnin vaikutuksia lannan hygienisoitumiseen ja valmiin kuivikkeen ominaisuuksia ja sen soveltuvuutta kuivikkeeksi.

Työssä analysoitiin raakalannan eli lietelannan ja valmiin kuivikkeen E.coli- ja koliformimääriä, sekä niiden kuiva-aine pitoisuuksia. Separoidun, kompostoidun ja kuivatun kuivajakeen E.coli- ja koliformi määrät olivat laskeneet havaintorajan alapuolelle, näin ollen voidaan päätellä, että kuivajaetta voidaan sen hygieenisyyden puolesta käyttää kuivikkeena. Kokeen ajankohtana syksy oli huono, sillä ilmankosteus oli niin korkea, että separoidun ja kompostoidun kuivajakeen kuivuminen oli hidasta. Näin ollen jos lämpimiä sisätiloja ei ole käytössä, paras aika valmistaa kuiviketta on alkukevät tai kesä.

An increase of cattle sizes on dairy farms has led to expenses previously considered minor to become much more important. The significant drop in the producer’s price for milk has forced farmers to consider all possible ways to cut down on expenses. One viable way is the production of bedding materials from slurry via a separator, especially since there is usually more manure than a farm can find use for.

The assignment for this thesis came from a dairy farm in Hauho, Finland, where the farmer wanted to try producing bedding materials from dried manure solids. The purpose of this thesis was to determine whether it’s possible to produce hygienic and moisture absorbent bedding materials in farm conditions, and what kind of investments would it take to make it possible. This thesis is a continuation for a thesis of Taija Taavo in 2013: The hygienization of manure during composting, which investigated the effects of composting in the hygienization of manure and the properties of dried manure solids and whether it was a fitting material for use in bedding.

This thesis analyzed the E. coli and other coliform contents in both the slurry and the dried solids, as well as the dry contents of them. The E. coli and other coliform percentages of the separated, composted and dried solids were below the observable point. Therefore it can be determined that dried manure solids can indeed be used as bedding materials as far as hygiene is concerned. The timing of the experiment turned out to be poor because the air humidity was high enough to significantly slow down the drying process of the separated and composted manure solids. Unless a farm has warm indoor areas for drying the solids, the best time to produce the bedding material is during early spring or summer.