Omaohjaajuus Mänttä-Vilppulan ryhmä- ja perheryhmäkodissa

Abstract

Mänttä-Vilppulan ryhmä- ja perheryhmäkoti on kaksikymmenpaikkainen asumisyksikkö maahan yksintulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille ja oleskeluluvan saaneille lapsille. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja käsittelee kodin nuorten sekä ohjaajien mielipiteitä omaohjaajuudesta. Tavoitteena oli toimivien kehitysehdotuksien tuottaminen näiden ajatusten pohjalta. Tarkoituksena oli myös lisätä kodin nuorten osallisuutta ja toiminnan lapsilähtöisyyttä.

Aineisto kerättiin kahdella eri kyselylomakkeella. Kokemuksia omaohjaajuudesta kysyttiin ensin nuorilta ja ohjaajien kysymykset laadittiin nuorten vastauksiin pohjautuen. Aineisto analysoitiin teemoittelua hyödyntäen.

Nuoret olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä omaohjaajiinsa, mutta toivoivat heiltä ymmärrystä ja enemmän kahdenkeskistä aikaa. Ohjaajat olivat pahoillaan resurssipulasta ja yhteisen ajan puutteesta. He osasivat antaa kehitysehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Molemmat osapuolet pitivät omaohjaajasuhdetta tärkeänä ja antoivat kiitosta toisilleen.

Tutkimuksen tuloksena saatiin paljon omaohjaajuuteen ja muuhun toimintaan liittyviä kehittämisehdotuksia, jotka on syytä ottaa lähempään tarkasteluun. Jatkotyöstettäväksi valittiin muutamia kokonaisuuksia, jotka on kirjattu opinnäytetyön lopusta löytyviin kehittämissuunnitelmiin. Ajatuksena on järjestää kaksi erillistä kehittämispäivää, jossa kehittämissuunnitelmien teemat käydään yhdessä läpi.

Kodin nuorten osallisuuden ja toiminnan lapsilähtöisyyden lisääminen on tärkeä kehittämistehtävä, joka ei tapahdu hetkessä. Kaikkien nuorten, ohjaajien ja johdon on sitouduttava tekemään töitä yhdessä näiden asioiden kehittämiseksi. Hyvinvoinnin ja yhteisen ymmärryksen lisääminen on kaikkien etu.

The Mänttä-Vilppula Group and Family Group Home is a housing unit for 20 underage children. The clients are unaccompanied, underage asylum seekers and children who have already obtained asylum.

The thesis was a qualitative study focusing on the children’s and the organization’s counsellors’ ideas of the personal key worker method. The purpose of the study was to produce useful ideas for developing this method, increase the participation of the children as well as make the operations more child-oriented.

The research method used in the thesis was a questionnaire. First, the children were asked to fill in their questionnaire after which the counsellors’ questionnaire was created based on the children’s answers. The collected data was analysed by using thematisation.

The children were mainly satisfied with the work of their personal counsellors. However, they wished for more understanding from them and more one-to-one time. The counsellors regretted the lack of resources and time, but they were able to give development ideas to solve these problems. Both the children and the counsellors agreed that the relationship between them was important and both parties saw this as a positive aspect.

The study gave many development ideas as a result, and they need closer examination. For future work certain entities were selected, and these were included in the development plans at the end of thesis. The purpose is to organise two development events in which the ideas are discussed and developed between the children, counsellors and management.

It is important to increase the participation of the children and make the organization more child-oriented. This requires time and commitment from all parties, but it is to the benefit of everyone.