Marjasatojen tutkiminen ennallistamispoltetuilla alueilla

Abstract

Talousmetsien hoitaminen ja jatkuva metsien hyötykäyttö on ollut metsätalouden kulmakivi jo useamman vuosisadan ajan. Ihmisten asenteiden, sukupolvenvaihdoksien, ikääntyvien metsänomistajien ja metsäammattilaisten päivitetyn tiedon seurauksena metsä kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän metsänä eikä niinkään rahan lähteenä. Metsästä saatavat marjat, sienet, käävät ja erilaiset kasvit nousevat koko ajan yhä arvokkaampaan asemaan kansalaisten arvoasteikolla.

Opinnäytetyö käsittelee kasvillisuuden, varsinkin mustikan- ja puolukanvarpujen peittävyyttä ennallistamispoltetulla alueella. Alkuperäinen suunnitelma oli toteuttaa tutkimus poiminta-punnitus periaatteella, mutta leuto ja vähä luminen talvi 2014 laski kesän marjasatoja suuresti. Marjojen niukkuuden takia opinnäytetyöni painopiste vaihtui marjojen mittaamisesta kasvillisuuden peittävyyden arvioimiseen. Tämä opinnäytetyö on ensimmäinen Metsähallituksen teettämä tutkimus, missä tutkitaan palon vaikutusta marjoihin ja niiden runsauteen.

Aineisto kerättiin viidestä eri paikasta Pihlajavedeltä, Kakonsalosta, Paistjärveltä, Puulavedeltä ja Repovedeltä. Tavoitteena oli selvittää miten ennallistamispoltto vaikuttaa marjasatoihin ja miten poltosta kulunut aika on siihen yhteydessä. Vertailu kohteiksi valikoitui polttoa vastaavalta metsätyypiltä olevat kontrollikoealat.

Tutkimus osoitti, että ennallistamispoltto vaikuttaa marjasatoihin myönteisesti ja lisää varpujen määrää alueella. Tärkeänä tekijän on se kuinka pitkä aika poltosta on ja kuinka voimakas palo on ollut.

The management of commercial forests and the continuous utilization have been a cornerstone of forestry for several centuries. As a result of people's attitudes, generation changes, older forest owners and updated knowledge of forestry professionals the forest is interesting people more and more as a forest rather than as source of money. Berries, mushrooms, bracket fungi and various plants from the forest go up all the time increasingly on the value of the scale of citizens.

My thesis deal with vegetation, especially the coverage of twigs of blueberries and lingonberries on a restoration burning area. The original plan was to conduct a study by the picking-weighing principle, but the mild temperature and little snow in winter 2014 decreased the crop of berries significantly in summer. Due to the lack of berries the focus of my thesis changed from the measurement of berries to assessing the coverage of vegetation. This thesis was the first study investigating the impact of the restoration burning to berries and their abundance.

The Material was collected from five different locations, Pihlajavesi, Kakonsalo, Paistjärvi, Puulavesi and Repovesi. My goal was to find out how restoration burning affected berry crops and how the time after burning ws connected to it. Benchmarks were selected from the control plots which corresponded to restoration burning forest types.

The study showed that restoration burning affected berry crops positively and increased the number of twigs in the area. An important factor was how much time had passed from the burning and how powerful the burning had been.