Hiehojen kasvatusprosessi ja sen kehittämiskohteet lypsykarjatiloilla

Abstract

Hyvän ja tuottoisan lypsylehmän alku lähtee vasikasta. On tutkittu, että jo vasikan hyvällä kasvunopeudella on positiivisia vaikutuksia tulevan tuotoksen kannalta. Myöhemmän ajan kasvunopeuksilla on merkitystä kehittyvän utareen kannalta, kiimakierron käynnistymisen kannalta, sopivan siemennysajankohdan kannalta ja tulevan poikimaiän kannalta. Pelkästään ikä ei ole ainut ja oikea kriteeri, ja vaikuttava asia edellä mainituille asioille, vaan eläimen koko ja paino vaikuttavat myös. Optimaalisella siemennys- ja poikimaiällä on positiivisia vaikutuksia taloudellisesti ja myös eläimen kestävyyden ja tulevan tuotoksen kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten koko hiehojen kasvatusprosessi vasikan syntymästä ensimmäiseen poikimiseen asti toteutetaan ja mitä kehittämiskohteita siitä löytyy. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla sekä keräämällä tuotosseurannasta saatavaa materiaalia haastateltavilta tiloilta. Tutkimuksessa oli mukana kahdeksan tilaa, ja ne sijaitsivat Etelä-Pohjanmaalla. Tutkimuksen edetessä ilmeni, että hiehojen kasvatusprosessin sekä ruokinnan suunnitelmallisuudessa olisi eniten kehitettävää, ja hiehojen keskipoikimaiät jäävät keskimäärin pari kuukautta tavoitteesta. Ainoastaan yhdellä tilalla oli laskettu tarvittava uudistuseläinten määrä, ja yhdelläkään tilalla ei ollut säännöllistä kasvun-seurantasysteemiä. Kasvuja seuraamalla ruokinnan saisi optimoitua juuri oikeanlaiseksi ja siemennykset pystyisi ajoittamaan oikeaan ikään, jolloin poikimaikääkin saisi alemmaksi. Näistä tilalliset kokivat kehitettäväksi asiaksi ainoastaan kasvunseurannan. Tilallisten mielestä eniten kehitettävää olisi vasikoiden ruokinnassa, hoidossa sekä olosuhteissa. Lopulta kuitenkin vasikoiden ruokinnassa ja hoidossa oli paljon hyvääkin ja ne olivat pääosin kunnossa. Vasikoiden olosuhteissa ja hygieniassa olisi kuitenkin kehitettävää ja niitä oltiin kiinnostuneita kehittämään.

The development of a good and productive dairy cow starts from the calf. It has been observed that a good growth rate of small calves affects positively the future milk production of the cow. Later on the growth rates achieved have an effect on: the development of the udder, the onset of the oestrous cycle, the suitable insemination time and the future calving-age. Consequently, age alone is not the only and the correct criterion affecting the things mentioned above, but the animal's size and weight should also be taken into consideration. Optimal insemination and calving-age have positive effects economically and also on the longevity and future milk production of the cow. The purpose of this study was to find out how the whole process of heifer rearing, from the calf’s birth up to the first calving, is carried out and how the process should be developed. The data was collected by interviewing farmers and using the material from the dairy cow milk recording system. The study included eight dairy farms; these were located in South Ostrobothnia. During the study it became clear that the whole heifer rearing process and the feeding of the heifers should be organized in a more systematic way. The average calving age of the heifers was a couple of months higher than the targeted 24 months. The amount of the replacement animals needed was calculated on only one farm and all of the farms had a regular system for measuring the growth of the heifers. If the growth were controlled the feeding could be optimized and the heifers could be inseminated at the right weight and age. As a result, the heifers could calve at a younger age. The farmers felt that the measurement of heifers growth was the only thing that needed to be developed. In the opinion of the farmers, the primary issues that should be developed were the feeding, care and living conditions of the calves. Overall, the knowledge and implementation of the feeding and care of the calves were mainly good. The conditions and hygiene level of the calf housing environme