The effect of renewable diesel oil on engine performance
Karhu, Toomas (2015)
Karhu, Toomas
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061613438
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061613438
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkittiin uusiutuvan NExBTL-dieselöljyn vaikutuksia moottorin suoritusarvoihin. Vertailua tehtiin tavallisella dieselillä ja NExBTL:n ja dieselin sekoituksella (seossuhde 50–50 %) ajettuihin tuloksiin. Ensi vaiheessa tavoitteena oli selvittää, olisiko moottorin polttoaineen kulutusta mahdollista alentaa optimoimalla moottoria tutkimuspolttoaineille paremmin sopivaksi. Typen oksidien (NOX) päästö pyrittiin pitämään standardi dieselin tasolla.
Tämän jälkeen moottoriin asennettiin pakokaasun takaisinkierrätysjärjestelmä (EGR) typen oksidien pienentämiseksi. Käytössä oli kaksi erilaista EGR-säätötasoa, joiden lisäksi pienemmällä EGR-säädöllä polttoaineen ruiskutusparametrit optimoitiin siten, että NOX nousi takaisin referenssitasolle. Tutkimuksen viimeisessä vaiheessa oli vuorossa transienttisykli kaikilla polttoaineilla.
Sylinterinpainetietoja kerättiin kaikissa staattisissa kuormapisteissä. Käytössä oli sylinterinpaineanturi ja indikointilaitteisto. Tarkoitus oli selvittää sylinterinpaineen, lämmönvapautumisen ja sytytysjättämän eroja eri polttoaineilla.
Typen oksidien lähtötasoissa ei ollut suuria eroja eri polttoaineilla kun käytössä olivat vakiot moottorinruiskutusparametrit. NExBTL ja 50–50 % -polttoainesekoitus tuottivat selvästi dieseliä alhaisemmat savutuslukemat.
Typen oksidien lähtötasojen olleessa hyvin lähellä toisiaan eri polttoaineilla, polttoaineruiskutuksen optimoinnilla ei ollut mahdollista parantaa polttoaineen kulutusta merkittävästi, sillä NOX:n piti pysyä samalla tasolla dieselillä mitattujen arvojen kanssa.
Pakokaasun takaisinkierrätys alensi NOX-päästöjä tuntuvasti, mutta samalla savutus kasvoi. Selkeä parannus polttoaineen kulutuksessa oli havaittavissa kun polttoaineen ruiskutusparametrit oli optimoitu siten, että NOX nousi referenssitasoille. Savutus tällöin oli kuitenkin selvästi lähtöarvoja suurempi.
Sylinteripaineista lasketuissa tuloksissa ei ollut nähtävissä suuria eroja eri polttoaineiden välillä. NExBTL-polttoaineella osassa tutkimuspisteistä havaittiin lyhyempi sytytysjättämä kuin muilla polttoaineilla.
Transienttisyklin NOX-tulokset olivat hyvin lähellä toisiaan kaikilla polttoaineilla. Myös polttoaineen kulutuslukemat olivat melko yhteneviä eri polttoaineiden kesken.
Tämän jälkeen moottoriin asennettiin pakokaasun takaisinkierrätysjärjestelmä (EGR) typen oksidien pienentämiseksi. Käytössä oli kaksi erilaista EGR-säätötasoa, joiden lisäksi pienemmällä EGR-säädöllä polttoaineen ruiskutusparametrit optimoitiin siten, että NOX nousi takaisin referenssitasolle. Tutkimuksen viimeisessä vaiheessa oli vuorossa transienttisykli kaikilla polttoaineilla.
Sylinterinpainetietoja kerättiin kaikissa staattisissa kuormapisteissä. Käytössä oli sylinterinpaineanturi ja indikointilaitteisto. Tarkoitus oli selvittää sylinterinpaineen, lämmönvapautumisen ja sytytysjättämän eroja eri polttoaineilla.
Typen oksidien lähtötasoissa ei ollut suuria eroja eri polttoaineilla kun käytössä olivat vakiot moottorinruiskutusparametrit. NExBTL ja 50–50 % -polttoainesekoitus tuottivat selvästi dieseliä alhaisemmat savutuslukemat.
Typen oksidien lähtötasojen olleessa hyvin lähellä toisiaan eri polttoaineilla, polttoaineruiskutuksen optimoinnilla ei ollut mahdollista parantaa polttoaineen kulutusta merkittävästi, sillä NOX:n piti pysyä samalla tasolla dieselillä mitattujen arvojen kanssa.
Pakokaasun takaisinkierrätys alensi NOX-päästöjä tuntuvasti, mutta samalla savutus kasvoi. Selkeä parannus polttoaineen kulutuksessa oli havaittavissa kun polttoaineen ruiskutusparametrit oli optimoitu siten, että NOX nousi referenssitasoille. Savutus tällöin oli kuitenkin selvästi lähtöarvoja suurempi.
Sylinteripaineista lasketuissa tuloksissa ei ollut nähtävissä suuria eroja eri polttoaineiden välillä. NExBTL-polttoaineella osassa tutkimuspisteistä havaittiin lyhyempi sytytysjättämä kuin muilla polttoaineilla.
Transienttisyklin NOX-tulokset olivat hyvin lähellä toisiaan kaikilla polttoaineilla. Myös polttoaineen kulutuslukemat olivat melko yhteneviä eri polttoaineiden kesken.