Tarinankertojista lelujentutkijoihin : analyysi suomalaisten lasten leikkityyleistä

Abstract

Tarinankertojista lelujentutkijoihin –opinnäytetyössä tutkittiin Karen Stagnittin ChIPPA (The Child-initiated Pretend Play Assessment) –arviointimenetelmän leikkityylien soveltuvuutta suomalaiseen kulttuuriin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli syventää tietämystä suomalaisten lasten kuvitteellisesta leikistä selvittämällä, miten ChIPPAn leikkityylit soveltuvat käytettäväksi suomalaisilla lapsilla. Tutkimusongelmia muodostui kolme: miten ChIPPA -leikkityylit soveltuvat käytettäväksi suomalaisilla 4-vuotiailla lapsilla, millaisia esinekorvaavuuksia lapset leikissään käyttävät ja miten tyttöjen ja poikien leikkityylit eroavat toisistaan. Työn teoreettinen viitekehys koostui kuvitteellisen leikin määritelmästä ja merkityksestä lapsen kehitykselle sekä ChIPPA-arviointimenetelmästä ja siihen kuuluvista leikkityyleistä. Leikkityyleissä on määritelty osa-alueet, jotka ovat leikkijän vahvuuksia sekä osa-alueet, jotka tuottavat haasteita. Leikkityylin tunnistamisen kautta lapsen leikin haasteet ja vahvuudet tulevat selkeästi esille. Interventio leikin tukemiseksi voidaan näin suunnitella vastaamaan tarkemmin lapsen haasteita. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena valmiin aineiston pohjalta. Aineisto koostui 16 ChIPPA-arviointimenetelmävideosta. Videoiden lasten leikistä kerättiin tarvittava havainnointitieto, jota analysoimalla voitiin määrittää leikktiyylit. Lisäksi videoista kerättiin tietoa lasten käyttämistä esinekorvaavuuksista sekä pohdittiin tyttöjen ja poikien leikkityylien eroavaisuuksia. Opinnäytetyön tulosten mukaan ChIPPAn leikkityylit sopivat käytettäväksi suomalaisilla 4-vuotiailla lapsilla. Lasten leikkityylit vastasivat ChIPPAn tyylejä. Lasten käyttämistä esinekorvaavuuksista kerättiin tietoa hyödynnettäväksi leikin tukemisessa. Koska aineisto oli pieni, tyttöjen ja poikien välisistä leikin eroista ei voitu tehdä yleistäviä johtopäätöksiä. Tutkimusaineisto koostui Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen Hyvän kasvun avaimet –seurantatutkimuksen kohorttiryhmästä satunnaisesti Puhu, osallistu ja leiki –osatutkimukseen valituista 16 4v-4v.11kk ikäisestä suomalaisesta lapsesta.

Pretend play has a remarkable role in a child’s lingual and social development. There have been defined fields of the pretend play in ChIPPA (The Child-initiated Pretend Play Assessment by Karen Stagnitti) play styles. These fields can show a child’s strengths or weaknesses because a child’s strengths and weaknesses come out clearly by identifying their play style. This helps to plan the intervention of supporting the play more accurately. The aim of this study was to examine if the ChIPPA play styles are suitable in Finnish culture. There were three research questions: how are the ChIPPA play styles suitable for 4-year-old Finnish children, what kind of object substitutions do children use in their play and how do boy and girl play styles differ from one another. The sudy was executed as a qualitative research based on prepared data. This data consisted of 16 ChIPPA-videos. The play of the children was analysed and children were defined play styles. In addition, the information of object substitutions and differences between boys and girl’s play were collected. According to the results of the research the ChIPPA play styles are suitable for 4–year-old Finnish children. Play styles of the children were similar to ChIPPA styles. The object substitutions children were using were collected to be usable in play intervention. The differences between boy and girl play were reflected. Sweeping conclusion could not be made because of the small amount research data. The research data of this study consisted of 16 4y-4y.11m Finnish children chosen randomly from Child and Youth Research Institute’s STEP study cohort. Children have attended Puhu, osallistu ja leiki –study.