Hoitohenkilökunnan kokemuksia hoitokertomuksen käytöstä Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan kokemuksia hoitokertomuksen (HOKE) käytöstä ja rakenteisesta kirjaamisesta Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä. Tavoitteena oli löytää kehittämisehdotuksia rakenteiseen kirjaamiseen ja HOKE:n käyttöön. Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä ei ole aikaisemmin kartoitettu kokemuksia HOKE:n käytöstä yhtä laajasti, minkä vuoksi opinnäytetyö oli tarpeellinen.

Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä eli kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin ja analysoitiin sähköisen Webropol-ohjelman avulla. Strukturoitujen kysymysten lisäksi kyselyn lopussa oli kaksi avointa kysymystä, jotka analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimus toteutettiin neljässä eri yksikössä Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä. Tutkimus kohdennettiin hoitohenkilökunnalle eli tässä tutkimuksessa sairaanhoitajille, lähihoitajille, perushoitajille ja mielenterveyshoitajille. Kyselyyn osallistui 37 hoitohenkilökunnan jäsentä arvioidusta kohderyhmän 80 hoitajasta. Täten vastausprosentiksi muodostui 46.

Tutkimuksen tulosten mukaan HOKE:n käyttöön liittyvään koulutukseen oltiin tyytyväisiä. Yli puolet vastaajista luotti HOKE:n toimivuuteen ja piti sen käytettävyyttä hyvänä. Kirjaamiseen kuluvan ajan on koettu vähenevän ajan kuluessa, mutta kirjaamisen tulisi olla vieläkin nopeampaa. Kirjaamisen koettiin pääosin olevan yhtenäistä. Mallihoitosuunnitelmia käytettiin kirjaamisen apuna, ja ne yhtenäistivät kirjaamista. Osa vastaajista koki hoitotyön yhteenvedon laatimisen vaikeana ja osa helppona. Rakenteinen kirjaaminen koettiin helppona ja toimivana. Yli puolet vastaajista koki, että hoitotyön yhteenvedon laatimiseen kuluu liikaa aikaa. Kaiken kaikkiaan kirjaamisen koettiin kehittyneen monella osa-alueella HOKE:n myötä.

Tulevaisuudessa tämä tutkimus olisi mahdollista suorittaa laajemmalle kohderyhmälle tai toteuttaa uudelleen tietyn ajan kuluttua, jolloin tutkimusten tuloksia voitaisiin verrata keskenään.

The purpose of the research was to map the experiences of nursing staff about using nursing record and structured documentation in the Southern Savonia health care district. The aim of this research was to find development suggestions for structured documentation and use of nursing record. This thesis is important because there are no previous researches in Southern Savonia health care district.

The thesis was conducted as a quantitative research. The data was collected and analysed using a questionnaire in the internet-based Webropol. At the end of the questionnaire, after the structured questions, there were two open questions which were analysed by content analysis. The research was accomplished in four units. The research was targeted to nurses, practical nurses and mental health nurses. 37 nurses out of 80 participated in the research, which gives a response rate of 46 percent.

According to the results nurses were satisfied with the training for using the nursing record. Over half of the respondents trusted the functionality of the nursing record and considered its usability good. The respondents felt that the time needed for the documentation had decreased in the long run but it should still be faster. Documentation was experienced to be uniform. Care plan models were used to help and unify the documentation. Making the nursing summary was considered easy but also difficult by some. Structured documentation was considered easy and functional. Over half of the respondents experienced that writing a nursing summary is too time-consuming. In general the documentation was considered to have developed in many areas along with the launching of nursing records.

In the future it would be possible to carry out a similar study with a wider target group or repeat with the same group to allow comparison of results.