Nuotit kirjastosta vai verkosta : kirjaston asiakkaan näkökulma

Abstract

Opinnäytetyössä tutkitaan kirjaston asiakkaiden nuottien hankintatapoja keskittyen otsikon kysymykseen ”nuotit kirjastosta vai verkosta”. Opinnäytetyö kartoittaa myös laajemmin nuotteja ja partituureja käyttävien ihmisten erilaisia toimintaympäristöjä. Musiikki taidemuotona on moneen suuntaan aukeava, monia eri ammattikuntia työllistävä. Tutkimuksen on tilannut Sellon kirjasto Espoossa. Se on kehittämistutkimus, jonka tulosten avulla voidaan kehittää Sellon ja muiden musiikkikirjastojen nuotteihin liittyvää toimintaa. Tutkimuksessa on laadullinen tutkimusote ja myös määrällinen osio. Teoriaosuuteen kuuluu lyhyt musiikkikirjastohistoria-osuus sekä laajemmat selvitykset fyysisistä nuoteista kirjaston aineistona sekä e-nuoteista. Empiirisessä osassa on teemahaastateltu yhteensä 20 Sellon ja Tapiolan kirjastojen musiikkiosastojen asiakasta. Asiakaskyselyn mukaan kirjasto on vielä niukasti eli 3 prosenttia verkkoa edellä suosituimpana paikkana etsiä ja hankkia nuotteja tai partituureja. Erilaisilla asiakkailla on erilaisia nuottien käyttötapoja ja -tarpeita; eri formaatilla on etunsa ja puutteensa.

Asiantuntijahaastattelut ovat tärkeitä, koska painettua tai verkkoaineistoa ei paljoa löydy. Alue on vähän tutkittu ja nopeassa muutoksen tilassa. Ryhmäasiantuntijahaastattelussa oli mukana kolme asiantuntijaa nuottien kustannus- ja tiedonhakunäkökulmista. Kahdeksan asiantuntijaa vastasi avoimeen teemahaastattelulomakkeeseen, kukin omasta näkökulmastaan. Kaupalliset toimijat vastasivat, ettei e-nuotti pysty korvaamaan fyysisiä nuotteja, etenkään ns. urtext-editioita, joita musiikin opiskelijat ja ammattilaiset käyttävät. Kirjastojen ja oppilaitosten kirjastojen edustajat vastasivat, että ammattilaiset siirtyvät ajan myötä soittamaan digitaalisiin ympäristöihin, harrastajat harvemmin. E-nuotit ja fyysiset nuotit elävät vielä pitkään rinnakkaiseloa täydentäen toisiaan.

Opinnäytetyön aikaan kirjasto-, kauppa- ja kustannusala digitalisoituvat vauhdilla. Murrosvaiheen alalla aiheuttaa aineistojen digitaalisen jakelun lisääntyminen. Nuottien digitalisoituminen on ollut muita aineistoja hitaampaa. Suojauskäytännöt ovat vielä auki, monet erilaiset nuotinnosohjelmat sekä yhteisen standardin ja päätöksen puuttuminen pääasiallisesta jakelutavasta hidastavat kehitystä. Graafinen nuottikuva on haasteellinen digitoida ja vaatii erityiset näytöt. Tällä hetkellä fyysiset nuotit ovat vielä monessa tarkoituksessa hyvin tarpeellisia. Ainakin 20 - 40 vuotta vielä jotkut ihmisryhmät käyttävät niitä; mitään takarajaa ei voi käytölle asettaa. Kaikkea nuottimateriaalia ei saa milloinkaan nettiin; eivätkä kaikki sitä voi tai halua sieltä käyttää.

Tekijänoikeuslaki määrää alan käytäntöjä. Nyt varsinkin uusi populaarimusiikki on laajasti tekijänoikeuden suojaamaa. Klassista vanhempaa, osin maksullista, löytyy netistä jo paljon; jos se sieltä löydetään. Tilanteet voivat muuttua nopeastikin. Asiakkaiden käyttäytyminen, digitaalisten nuottien saatavuus ja markkinat, oppilaitosten ja musiikkikirjastojen resurssit sekä tärkeimpinä tekijänoikeus ja e-nuottien julkaisutekniikkaan liittyvät ratkaisut vaikuttavat kaikki siihen, millaisiksi e-nuottien ja e-parituurien saatavuus ja hinnat tulevaisuudessa muodostuvat.

This thesis examines library customer´s acquisition habits concentrating on theme “Sheet music library or sheet music online”. Music as an art form is unique. This is a development study that has been commissioned by Sello Library in Espoo. The results will help to develop the library´s and also other libraries´ activities and operations. Musical notes, acquisition, supply and information service belong to them.

The research is qualitative. In the study, the lending statistics of the libraries Sello and Tapiola have been used. In the empirical part of the thesis, twenty library customers of Sello and Tapiola have been interviewed. According to the results of the qualitative theme interview and a semi structured questionnaire the library is still 3 percent popular than the Internet concerning the acquisition of sheet music and scores.

he theoretical part includes a brief overview of the history of the music library operation, a more extensive study of physical notes´ possibilities and challenges library material as well as those of e-notes online or printed information not available in this field. Therefore, expert interviews in this study had a high significance. Change is continuous and the field is little explored. In addition, I sent open theme interview forms to eight music experts, each of whom answered the questions from their own perspective. I also made a group interview for three experts regarding the cost of notes and music information.

Commercial operators were of the opinion that e-notes will not be able to replace physical sheet music, particularly concerning urtext-editions, which are used by music professionals and students. Physical notes and e-notes live for a long time in parallel and they will complete each other. A transition period is under way due to digitalization. It is caused by the increase of digital material. Finding a common standard and the main distribution channel slow down the digitalization of music scores.

Security practices have not been considered sufficiently. Graphic notation is difficult to digitalize. Some groups use physical sheet music as long as they are available. New popular music has been extensively protected by copyright. A lot of older classical music can be found online, especially if one is willing to pay for it. Customer behavior, the availability of digital sheet music, the market, schools and music libraries, resources, copyright and technologies for e-publishing music scores affect how the price and availability of e-notes and e-scores will develop in the future.