Kirjallisuuskatsaus potilaiden tiedontarpeesta, ohjausmenetelmistä ja toiveista ohjauksen suhteen
Saarinen, Susanna; Toivola, Taru (2015)
Saarinen, Susanna
Toivola, Taru
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090214254
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090214254
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen Tulevaisuuden sairaala – Hoitotyön kehittämisprojektin (Hoi Pro) potilasohjaus-osatehtävän myötä valmistuneet opinnäytetyöt avohoidosta ja erikoissairaanhoidon eri toimialueilta sekä tiivistää valittujen opinnäytetöiden tuloksia. Tavoitteena oli koottujen tulosten perusteella tuottaa hoitoalalle hyödynnettävää tietoa potilasohjauksen toteutukseen, suunnitteluun ja arviointiin.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka suuntaus oli narratiivinen ja tarkemmin määriteltynä yleiskatsaus. Aineistoksi valittiin neljätoista Hoi-Pro:n myötä valmistunutta opinnäytetyötä, jotka käsittelevät sairaalapotilaiden tiedontarvetta eri toimialueilla, potilasohjausmenetelmiä sekä potilaiden toiveita ohjauksen suhteen. Aineiston analysointiin käytettiin kuvailevaa synteesiä, jolloin tuloksista pystyttiin muodostamaan sisällöltään tiivis ja johdonmukainen lopputulos.
Katsauksen tulosten perusteella voitiin todeta perinteisen suullisen ohjauksen olleen suosituin ja samalla toivotuin tapa saada ohjausta. Kirjallinen materiaali oli myös toivottua. Perinteinen ohjaus saatetaan kokea luotettavana ja tuttuna tapana saada tietoa sairaudesta ja sen hoidosta. Itsenäisessä tiedonhaussa suosituin tapa hankkia tietoa oli internetin hakukoneet. Internetistä toivottiin löytyvän luotettavaa tietoa, mutta potilaalle luotettavan tiedon löytäminen saattaa tuottaa ongelmia.
Opinnäytetöissä, joissa käytettiin Sairaalapotilaan tiedon tarve (SPTT) -mittaria (© Leino-Kilpi, Salanterä, & Hölttä 2003), potilaat halusivat selkeästi eniten tietoa tehtävistä tutkimuksista, sairauden sekä sen hoidon aiheuttamista tunteista, kenen kanssa kyseisistä tunteista voi keskustella, omasta vastuusta hoidon onnistumisessa, keneltä läheiset voivat saada tietoa potilaan sairaudesta ja sen hoitoon liittyvistä asioista, kuntoutuksesta sekä sen kustannuksista.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka suuntaus oli narratiivinen ja tarkemmin määriteltynä yleiskatsaus. Aineistoksi valittiin neljätoista Hoi-Pro:n myötä valmistunutta opinnäytetyötä, jotka käsittelevät sairaalapotilaiden tiedontarvetta eri toimialueilla, potilasohjausmenetelmiä sekä potilaiden toiveita ohjauksen suhteen. Aineiston analysointiin käytettiin kuvailevaa synteesiä, jolloin tuloksista pystyttiin muodostamaan sisällöltään tiivis ja johdonmukainen lopputulos.
Katsauksen tulosten perusteella voitiin todeta perinteisen suullisen ohjauksen olleen suosituin ja samalla toivotuin tapa saada ohjausta. Kirjallinen materiaali oli myös toivottua. Perinteinen ohjaus saatetaan kokea luotettavana ja tuttuna tapana saada tietoa sairaudesta ja sen hoidosta. Itsenäisessä tiedonhaussa suosituin tapa hankkia tietoa oli internetin hakukoneet. Internetistä toivottiin löytyvän luotettavaa tietoa, mutta potilaalle luotettavan tiedon löytäminen saattaa tuottaa ongelmia.
Opinnäytetöissä, joissa käytettiin Sairaalapotilaan tiedon tarve (SPTT) -mittaria (© Leino-Kilpi, Salanterä, & Hölttä 2003), potilaat halusivat selkeästi eniten tietoa tehtävistä tutkimuksista, sairauden sekä sen hoidon aiheuttamista tunteista, kenen kanssa kyseisistä tunteista voi keskustella, omasta vastuusta hoidon onnistumisessa, keneltä läheiset voivat saada tietoa potilaan sairaudesta ja sen hoitoon liittyvistä asioista, kuntoutuksesta sekä sen kustannuksista.