Pitkäkestoisen liikuntaharjoittelun yhteys haastavaan käyttäytymiseen : Tapaustutkimuksessa aikuiset autistiset henkilöt

Abstract

Opinnäytetyössä toteutettiin tapaustutkimus yhdessä Lehtolan palvelukodin kanssa kesän ja syksyn 2014 aikana.

Tapaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pitkäkestoisen liikuntaharjoittelun yhteyttä haastavan käyttäytymisen määrään. Tutkimukseen valittiin kaksi aikuista henkilöä (päämiestä). Valitsemiskriteerit olivat autismidiagnoosi ja haastavan käyttäytymisen esiintyminen arjessa.

Tutkimus toteutettiin kolmessa eri seurantajaksossa. Jokaisen jakson aikana kerättiin aineistoa haastavan käyttäytymisen, suojaamistoimenpiteiden, tarvittaessa annettavan lääkityksen ja liikunnan määrästä. Tutkimuksessa arviointimenetelminä käytetty aineisto kerättiin Lehtolassa käytössä olevasta Mediatri- asiakastietojärjestelmästä. Ensimmäinen jakso antoi vertailupohjan tuleville seurantajaksoille. Toinen seurantajakso sisälsi ohjattua pitkäkestoista liikuntaa. Jakson aikainen liikuntaharjoittelu toteutettiin yksilömuotoisena, se oli kuusi viikkoa pitkä ja liikunnan minuuttimäärää lisättiin tasaisesti kahden viikon välein. Kolmannessa jaksossa seurattiin liikunnan vaikuttavuutta ohjatun liikunnan loppumisen jälkeen.

Päämiehen A kohdalla haastava käyttäytyminen väheni ja pysyi alhaisena kahden viimeisen seurantajakson aikana. Päämiehellä B puolestaan haastavan käyttäytymisen määrä väheni toisen seurantajakson alussa, mutta nousi toisen jakson loppua kohden.

Tutkimuksesta Lehtolan palvelukoti sai käyttöönsä informatiivista tietoa liikunnan määrästä ja sen vaikuttavuudesta heidän päämiehiinsä.

The thesis was an implementation of a case study in cooperation with the Lehtola Service Home during the summer and autumn of 2014. The purpose was to examine the possible connection between prolonged exercise training and the amount of challenging behaviour in autistic persons. Two adult persons (subjects) from Lehtola were selected for the case study both of whom had been diagnosed with autism. The selection criteria included a diagnosis of autism and the incidence of challenging behaviour in the subjects’ everyday life.

The study was implemented in three different follow-up periods. During these periods data was collected on the amount of challenging behaviour, security measures and possible medication as well as physical exercise. The data used herein was collected from the electronic patient record called Mediatri used in Lehtola. The reference for the follow-up periods was given by the first period. The second period included supervised prolonged exercise training. This training was carried out individually, it took six weeks and the exercise time was increased every two weeks. The impact of exercise was followed during the third period after ending the supervised exercise training.

The results with subject A indicated that the amount of challenging behaviour decreased or remained at a low level through periods two and three. However, the challenging behaviour with subject B decreased at beginning of the second follow-up period, but increased towards the end of the same period.

This study provided information for the Lehtola Service Home about the amount of physical exercise and its impact on their clients.