Vanhempien ravitsemustottumukset ja kokemukset lastenneuvolan ravitsemusohjauksesta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää alle kouluikäisten lasten vanhempien ravitsemustottumuksia sekä vanhempien kokemuksia lastenneuvolan ravitsemusohjauksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa lastenneuvolan terveydenhoitajille vanhempien ruokailutottumuksista sekä ravitsemusohjauksen tarpeellisuudesta neuvolassa. Saadun tiedon perusteella voidaan tarvittaessa kehittää lastenneuvolan ravitsemusohjausta.

Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat alle kouluikäisten lasten vanhemmat Rauman lastenneuvolassa (N=50). Tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen vastausprosentti oli 40 % (n=20). Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti ja tulokset esitettiin lukumäärinä. Tutkimustuloksia havainnollistettiin taulukoiden ja kuvioiden avulla.

Tutkimustulosten mukaan vanhempien ravitsemustottumukset olivat pääosin suomalaisten ravitsemussuositusten mukaiset. Suurin osa syö aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan. Kalan ja kasvisten syöntiä tulisi lisätä.

Lastenneuvolan ravitsemusohjausta pidettiin riittävänä, vaikka muutamista aihealueista oli saatukin vain vähän tietoa tai ei lainkaan. Kehittämisehdotuksia neuvolan ravitsemusohjaukselle tuli muutamalta vanhemmalta, jotka toivoivat muun muassa yksilöllisempää ohjausta ja enemmän tietoa lisäaineista.

Kehittämisehdotuksia ravitsemusohjaukseen olisivat perheiden yksilöllisempi huomioiminen ja vanhempien käytännönläheisempi ohjeistaminen ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion noudattamiseksi. Jatkotutkimushaasteena on tutkia sukupuolen, koulutustaustan ja iän vaikutusta ravitsemukseen. Toisena jatkotutkimushaasteena voisi olla vanhempien toiveiden selvittäminen ravitsemusohjauksesta.

The purpose of this thesis was to examine what kind of eating habits does parents have and what kind of experiences they have about nutrition guidance in child health clinic. The objective was to produce reliable information for public health nurses in child health clinics, about parents’ nutrition and need for nutrition guidance. With this information child health clinic may be able to develop their nutrition guidance if necessary.

This was a quantitative study and the target group included parents in Rauma child health clinic (N=50). The data was collected with questionnaire made for this study and the response rate was 40% (n=20). The data was analyzed with statistical methods and represented as frequencies. The data was also represented with patterns and charts.

According to the results of this study, parents’ eating habits are mainly conformable with Finnish Nutrition Recommendations. The majority of the parents eats breakfast, lunch, dinner and supper. Eating fish and vegetables should be increased.

The nutrition guidance of the child health clinic was considered sufficient even though about a few subjects had been obtained only a little information or not at all. Few parents had development suggestions for nutrition guidance in child health clinics. Parents wish to have more individual guidance and more information about food additives.

A development suggestion is that nutrition guidance would be more individual and parents would be given more down-to-earth instructions and hints to follow the diet which is conformable with nutrition recommendations. Further studies could concentrate on study how sex, educational background and age effect on the nutrition. Further study could concentrate also on what kind nutrition guidance parents would like to have.