Omakannan käytön vaikutus lääkärin vastaanotolla ja potilasasiakirjojen laadinnassa : lääkäreiden kokemuksia
Manelius, Hanna (2015)
Manelius, Hanna
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092414850
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092414850
Tiivistelmä
Hyvinvointiteknologia kehittyy nopeasti ja tulevaisuudessa sähköisten palveluiden rooli tulee korostumaan potilaan omahoidossa. Sähköiset terveydenhuollon palvelut tulevat siirtämään painopistettä sairauden hoidosta terveyden edistämiseen. Omakannasta potilaat voivat katsoa nykyisin omia terveystietoja ja sähköisiä reseptejä. Omakantaan kehitetään uusia toiminnallisuuksia helpottamaan potilaan asiointia sekä ammattilaisten työtä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, hyödyntävätkö potilaat Omakantaa ja miten hyödyntäminen näkyy lääkärin vastaanotolla ja vaikuttaako potilaiden mahdollisuus lukea omia potilasasiakirjojaan Omakannasta lääkärin tapaan kirjata tietoja potilasasiakirjaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkäreiden mielipide Omakannasta sekä saada lääkärien näkemys siitä, miten Omakantaa tulisi kehittää.
Tavoitteena oli saada tietoa, edistääkö Omakannan käyttö lääkärien mielestä potilaan omahoitoa ja tietoa omasta terveydestään. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten lääkärit ovat muuttaneet tapaansa kirjata tietoja potilasasiakirjaan ja ovatko tekstit selkeämpiä kuin ennen Omakannan käyttöönottoa. Lääkärien mielipide Omakannan käytön hyödyistä sekä käytännön työn tuoma näkökulma Omakannan jatkokehitystarpeista asetettiin myös tavoitteiksi. Tutkimuksessa rajattiin pois muu terveydenhuollon sähköinen asiointi.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla toimivia terveyskeskuslääkäreitä. Haastattelujen ajankohta oli touko- kesäkuu 2015 ja tutkimukseen osallistui 13 (N=13) lääkäriä. Haastattelut litteroitiin ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksena on, että Omakannan käyttö on vielä vähäistä lääkärien mielestä, mutta käyttäjien määrä kasvaa tasaisesti. Potilaat katsovat lääkärien mukaan Omakannasta eniten laboratoriotuloksia ja reseptitietoja. Omakannan käyttö ei näy merkittävänä muutoksena lääkärin vastaanotolla, mutta lääkärien mielestä lisää potilaiden tietämystä omista terveystiedoista ja kannustaa omatoimiseen huolenpitoon. Omakannan käyttöönoton jälkeen suurin osa lääkäreistä oli muuttanut potilasasiakirjojen kirjaamistapaansa selkokielisemmäksi. Lääkärit pitivät potilaiden pääsyä omiin resepti- ja terveystietoihin positiivisena asiana. Kehitysehdotukset kertoivat selkeästä tarpeesta kehittää uusia sähköisiä terveydenhuollon palveluja Omakantaan. Lääkärit odottivat Omakannan tulevaisuudessa tukevan heidän työtään. Omakannan käytön laajentuminen ja uusien toiminnallisuuksien toivottiin helpottavan terveydenhuollon ammattilaisten työtä sekä lisäävän potilaiden aktiivisuutta omassa hoidossaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, hyödyntävätkö potilaat Omakantaa ja miten hyödyntäminen näkyy lääkärin vastaanotolla ja vaikuttaako potilaiden mahdollisuus lukea omia potilasasiakirjojaan Omakannasta lääkärin tapaan kirjata tietoja potilasasiakirjaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkäreiden mielipide Omakannasta sekä saada lääkärien näkemys siitä, miten Omakantaa tulisi kehittää.
Tavoitteena oli saada tietoa, edistääkö Omakannan käyttö lääkärien mielestä potilaan omahoitoa ja tietoa omasta terveydestään. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten lääkärit ovat muuttaneet tapaansa kirjata tietoja potilasasiakirjaan ja ovatko tekstit selkeämpiä kuin ennen Omakannan käyttöönottoa. Lääkärien mielipide Omakannan käytön hyödyistä sekä käytännön työn tuoma näkökulma Omakannan jatkokehitystarpeista asetettiin myös tavoitteiksi. Tutkimuksessa rajattiin pois muu terveydenhuollon sähköinen asiointi.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla toimivia terveyskeskuslääkäreitä. Haastattelujen ajankohta oli touko- kesäkuu 2015 ja tutkimukseen osallistui 13 (N=13) lääkäriä. Haastattelut litteroitiin ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksena on, että Omakannan käyttö on vielä vähäistä lääkärien mielestä, mutta käyttäjien määrä kasvaa tasaisesti. Potilaat katsovat lääkärien mukaan Omakannasta eniten laboratoriotuloksia ja reseptitietoja. Omakannan käyttö ei näy merkittävänä muutoksena lääkärin vastaanotolla, mutta lääkärien mielestä lisää potilaiden tietämystä omista terveystiedoista ja kannustaa omatoimiseen huolenpitoon. Omakannan käyttöönoton jälkeen suurin osa lääkäreistä oli muuttanut potilasasiakirjojen kirjaamistapaansa selkokielisemmäksi. Lääkärit pitivät potilaiden pääsyä omiin resepti- ja terveystietoihin positiivisena asiana. Kehitysehdotukset kertoivat selkeästä tarpeesta kehittää uusia sähköisiä terveydenhuollon palveluja Omakantaan. Lääkärit odottivat Omakannan tulevaisuudessa tukevan heidän työtään. Omakannan käytön laajentuminen ja uusien toiminnallisuuksien toivottiin helpottavan terveydenhuollon ammattilaisten työtä sekä lisäävän potilaiden aktiivisuutta omassa hoidossaan.