Romuajoneuvojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen toteutuminen Suomessa
Kuivasniemi, Päivi (2015)
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092614913
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092614913
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan miten lain mukainen romuajoneuvojen uudelleenkäyttö ja kierrätys toteutuu Suomessa. Uudelleenkäytölle ja kierrätykselle on asetettu niin kansallisessa kuin EU-lainsäädännössäkin määrällisiä ja laadullisia tavoitteita. Romuajoneuvosta tulee uudelleenkäyttää ja hyödyntää vuoden 2015 alussa vähintään 95 % keskimääräisestä painosta.
Opinnäytetyön taustoitus käsittelee autopurkamoalan nykytilaa sekä Suomessa että muualla. Taustoituksessa avataan romuajoneuvon käsittelyprosessia tuottajavastuusta loppukäsittelyyn. Taustoituksessa on myös esitelty Tukholmassa järjestetyn Pohjoismaisen purkamoalan konferenssin pääaiheet. Teoriaa on kerätty myös kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, eli haastattelemalla Suomen Autopurkamoliiton puheenjohtajaa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa on käsitelty kiertotaloutta varsinkin autopurkamoalan näkökulmasta. Kiertotalous on osa kestävän kehityksen mallia, ja sen asettamat vaatimukset autopurkamoalaan tulevat korostumaan tulevaisuudessa.
Opinnäytetyötä varten tehtiin kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä Webropolilla. Kysely lähetettiin Suomen Autopurkamoliiton jäsenistön lisäksi EGARAn jäsenille. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää autopurkamoiden näkemys lainsäädännön asettamien tavoitteiden toteutumisesta. Sen tavoitteena oli lisäksi selvittää mitkä seikat vaikeuttavat tavoitteisiin pääsyä ja millä keinoilla tavoitteisiin pääsy voitaisiin varmistaa.
Tulosten perusteella romuajoneuvojen uudelleenkäyttö ja kierrätys eivät toteudu lain edellyttämällä tavalla. Lainsäädännössä ensisijaiseksi vaihtoehdoksi määritelty uudelleenkäyttö ei toteudu, vaan ajoneuvot kulkeutuvat pääosin murskalle ilman uudelleenkäytön mahdollisuutta. Asiaan vaikuttaa tilapäinen liikennekäytöstä poisto, vastaanottoverkosto, kuluttajien epätietoisuus sekä harmaa talous. Autontuottajilta saadun tiedon vajavaisuus vaikuttaa alan kannattavuuteen eikä alaa tukemaan rakennettu IDIS-järjestelmä palvele tarkoitustaan. Romuajoneuvojen tilastointia ei nykyisellään voi pitää luotettavana.
Opinnäytetyön taustoitus käsittelee autopurkamoalan nykytilaa sekä Suomessa että muualla. Taustoituksessa avataan romuajoneuvon käsittelyprosessia tuottajavastuusta loppukäsittelyyn. Taustoituksessa on myös esitelty Tukholmassa järjestetyn Pohjoismaisen purkamoalan konferenssin pääaiheet. Teoriaa on kerätty myös kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, eli haastattelemalla Suomen Autopurkamoliiton puheenjohtajaa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa on käsitelty kiertotaloutta varsinkin autopurkamoalan näkökulmasta. Kiertotalous on osa kestävän kehityksen mallia, ja sen asettamat vaatimukset autopurkamoalaan tulevat korostumaan tulevaisuudessa.
Opinnäytetyötä varten tehtiin kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä Webropolilla. Kysely lähetettiin Suomen Autopurkamoliiton jäsenistön lisäksi EGARAn jäsenille. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää autopurkamoiden näkemys lainsäädännön asettamien tavoitteiden toteutumisesta. Sen tavoitteena oli lisäksi selvittää mitkä seikat vaikeuttavat tavoitteisiin pääsyä ja millä keinoilla tavoitteisiin pääsy voitaisiin varmistaa.
Tulosten perusteella romuajoneuvojen uudelleenkäyttö ja kierrätys eivät toteudu lain edellyttämällä tavalla. Lainsäädännössä ensisijaiseksi vaihtoehdoksi määritelty uudelleenkäyttö ei toteudu, vaan ajoneuvot kulkeutuvat pääosin murskalle ilman uudelleenkäytön mahdollisuutta. Asiaan vaikuttaa tilapäinen liikennekäytöstä poisto, vastaanottoverkosto, kuluttajien epätietoisuus sekä harmaa talous. Autontuottajilta saadun tiedon vajavaisuus vaikuttaa alan kannattavuuteen eikä alaa tukemaan rakennettu IDIS-järjestelmä palvele tarkoitustaan. Romuajoneuvojen tilastointia ei nykyisellään voi pitää luotettavana.