Perinnekylien ekologinen kestävyys : Esiselvitys Kylä 2020 -hankkeelle
Perälä, Siru (2015)
Perälä, Siru
Hämeen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100215076
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100215076
Tiivistelmä
Rakennussektorin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on arvioiden mukaan yksi kustannustehokkaimmista tavoista hillitä ilmastonmuutosta. Noin 40 prosenttia Euroopan kokonaisenergian kulutuksesta ja kolmannes Euroopan hiilidioksidipäästöistä liittyy rakennustoimintaan. Nykyinen lainsäädäntö korostaa energiatehokkuutta eli rakennuksen käyttövaihetta, eikä ota huomioon rakennuksen koko elinkaarta ja sen aikaisia päästöjä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Stundarsin ja Kitinojan perinnekylien sekä puurakennusten ekologisuutta ja vertailla eri lämmöntuotanto- ja jäte-vedenpuhdistusmenetelmien sopivuutta perinnekylille. Opinnäytetyössä esitetään toimenpide-ehdotuksia suunnitteilla olevalle Sipoon perinnekylälle. Työn toimeksiantaja oli Talonpoikaiskulttuurisäätiö. Työ tehtiin Kylä 2020 -hankkeelle, jonka tavoitteena on luoda ja monistaa toimintamalli suomalaisesta kylästä, joka on sekä ekologisesti että esteettisesti kestävä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa tutkittiin asumisen, rakentamisen sekä rakennusten ympäristövaikutuksia ja perehdyttiin yhdyskuntarakenteeseen ja sen merkitykseen ekologisesti kestävässä yhteiskunnassa. Metatutkimuksella koottiin tietoa puurakennusten ekologisuudesta ja tutkittiin siirrettyjen hirsirakennusten energia- ja materiaalitehokkuutta. Kitinojan ja Stundarsin perinnekylien ekologisuutta tutkittiin haastattelujen ja havainnoinnin avulla, ja vertailut lämmöntuotantotavan ja jätevesien puhdistusmenetelmän valitsemiseksi tehtiin analyyttisellä hierarkiaprosessilla.
Tutkimus osoitti, että perinnekylät luovat parhaimmillaan erinomaiset edellytykset ekologiselle elämälle. Energiantuotanto, jätevedenpuhdistus sekä osa jätehuollosta voidaan kaupunkiympäristöstä poiketen järjestää paikallisesti ja ekologisesti. Sipoon perinnekylälle toimenpide-ehdotuksina annettiin lämmöntuotanto kiinteistökohtaisella maalämmöllä ja jätevesien puhdistus alueellisessa puhdistamossa. Lisäksi ehdotettiin vähävetisten tai kuivakäymälöiden käyttöönoton harkitsemista sekä alueellista jätteenkeräystä kiinteistökohtaisen sijaan.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Stundarsin ja Kitinojan perinnekylien sekä puurakennusten ekologisuutta ja vertailla eri lämmöntuotanto- ja jäte-vedenpuhdistusmenetelmien sopivuutta perinnekylille. Opinnäytetyössä esitetään toimenpide-ehdotuksia suunnitteilla olevalle Sipoon perinnekylälle. Työn toimeksiantaja oli Talonpoikaiskulttuurisäätiö. Työ tehtiin Kylä 2020 -hankkeelle, jonka tavoitteena on luoda ja monistaa toimintamalli suomalaisesta kylästä, joka on sekä ekologisesti että esteettisesti kestävä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa tutkittiin asumisen, rakentamisen sekä rakennusten ympäristövaikutuksia ja perehdyttiin yhdyskuntarakenteeseen ja sen merkitykseen ekologisesti kestävässä yhteiskunnassa. Metatutkimuksella koottiin tietoa puurakennusten ekologisuudesta ja tutkittiin siirrettyjen hirsirakennusten energia- ja materiaalitehokkuutta. Kitinojan ja Stundarsin perinnekylien ekologisuutta tutkittiin haastattelujen ja havainnoinnin avulla, ja vertailut lämmöntuotantotavan ja jätevesien puhdistusmenetelmän valitsemiseksi tehtiin analyyttisellä hierarkiaprosessilla.
Tutkimus osoitti, että perinnekylät luovat parhaimmillaan erinomaiset edellytykset ekologiselle elämälle. Energiantuotanto, jätevedenpuhdistus sekä osa jätehuollosta voidaan kaupunkiympäristöstä poiketen järjestää paikallisesti ja ekologisesti. Sipoon perinnekylälle toimenpide-ehdotuksina annettiin lämmöntuotanto kiinteistökohtaisella maalämmöllä ja jätevesien puhdistus alueellisessa puhdistamossa. Lisäksi ehdotettiin vähävetisten tai kuivakäymälöiden käyttöönoton harkitsemista sekä alueellista jätteenkeräystä kiinteistökohtaisen sijaan.