Esimiesten henkinen työkuormitus yrityksessä X
Rajala, Mari (2015)
Rajala, Mari
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100615160
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100615160
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli esimiesten henkinen työhyvinvointi ja sen puutteet. Toimeksiantajana tutkimukselle toimi yritys X. Tarkoitus oli tuoda esiin syitä, jotka aiheuttavat toimeksiantajalle työskenteleville esimiehille henkistä työkuormitusta ja pohtia keinoja, joilla toimeksiantaja voi työnantajan asemassa vähentää sitä. Toimeksiantajan tavoitteena oli sairauspoissaolojen väheneminen esimiesten työhyvinvointia parantamalla ja sitä kautta kustannustehokkuuden parantuminen sekä liiketoiminnallisten riskien väheneminen. Tutkimuksen aineiston lähteenä käytettiin viittä toimeksiantajan esimiestason työntekijää. Tutkimus oli tutkimusotteeltaan laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin yksilöhaastatteluna tehtävää teemahaastattelua.
Tutkimuksen aineistosta ilmenee, että esimiehiä kuormittaa selvästi eniten työn hektisyys, epätietoisuus työvuoron kulusta sekä epäasiallinen palaute ja sen käsittely. Henkilöstön vaihtuvuudesta, vähäisyydestä ja poissaoloista aiheutuva kiire ja töiden liiallisuus aiheuttavat työajan epämääräisyyttä ja levon vähäisyyttä. Lisäksi yötyön rasittavuus ja tunne arvostuksen puutteesta nousevat esiin aineistosta.
Aineistosta päätellen työnantajan keinoja kuormituksen vähentämiseen voisivat olla panostaminen palkitsemistapoihin, vapaa-ajan varmistaminen, vertaistuen lisääminen, vastuun ja työmäärän tasaisempi jakaminen sekä työn parempi aikataulutus ja suunnittelu. Hyödyllistä saattaisi olla myös jonkinlaisen yhteisen järjestelmän luominen poissa olevan esimiehen työpanoksen korvaamista varten.
Jatkotutkimus on mahdollista tehdä sen jälkeen, kun opinnäytetyössä ehdotettuja kehittämisehdotuksia on kokeiltu käytännössä. Toimeksiantajan pyynnöstä opinnäytetyö julkaistaan sensuroituna sen herkkäluontoisen aineiston vuoksi.
Tutkimuksen aineistosta ilmenee, että esimiehiä kuormittaa selvästi eniten työn hektisyys, epätietoisuus työvuoron kulusta sekä epäasiallinen palaute ja sen käsittely. Henkilöstön vaihtuvuudesta, vähäisyydestä ja poissaoloista aiheutuva kiire ja töiden liiallisuus aiheuttavat työajan epämääräisyyttä ja levon vähäisyyttä. Lisäksi yötyön rasittavuus ja tunne arvostuksen puutteesta nousevat esiin aineistosta.
Aineistosta päätellen työnantajan keinoja kuormituksen vähentämiseen voisivat olla panostaminen palkitsemistapoihin, vapaa-ajan varmistaminen, vertaistuen lisääminen, vastuun ja työmäärän tasaisempi jakaminen sekä työn parempi aikataulutus ja suunnittelu. Hyödyllistä saattaisi olla myös jonkinlaisen yhteisen järjestelmän luominen poissa olevan esimiehen työpanoksen korvaamista varten.
Jatkotutkimus on mahdollista tehdä sen jälkeen, kun opinnäytetyössä ehdotettuja kehittämisehdotuksia on kokeiltu käytännössä. Toimeksiantajan pyynnöstä opinnäytetyö julkaistaan sensuroituna sen herkkäluontoisen aineiston vuoksi.