Ennallistamiskulotuksen vaikutus metsäkasvillisuuteen Iso-Häntiäisen saaressa
Norontaus, Markus (2015)
Norontaus, Markus
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100815241
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100815241
Tiivistelmä
Ennallistamiskulotus on tehokas menetelmä tavoiteltaessa ihmisen muokkaaman luonnon saattamista takaisin mahdollisimman lähelle luonnontilaa. Tämä edesauttaa monien lajien selviytymistä, joiden elinolosuhteet heikkenisivät merkittävästi metsätalouden hyödyn maksimoinnin kustannuksella.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää ennallistamiskulotuksen vaikutusta metsäkasvillisuuteen Iso-Häntiäisen saaressa, jossa ennallistamiskulotus suoritettiin keväällä 2012. Työn teoriaosuudessa käsitellään ennallistamista, kulotuksen merkitystä metsäekosysteemissä sekä kulotuksesta hyötyviä kasveja.
Tutkimus toteutettiin ruutumenetelmää hyödyntäen kolme vuotta ennallistamiskulotuksen jälkeen. Ruutumenetelmässä arvioidaan silmämääräisesti kasvien peittävyys yhden neliömetrin kokoisilta koealaruuduilta. Tarkoituksena oli inventoida noin 80 koealaruutua, mutta tutkimuksen toteutus osoittautui lopulta haastavaksi ja koealaruutujen määrä jäi noin puoleen suunnitellusta määrästä. Näin ollen saadut tulokset eivät ole riittävän kattavat laajempien johtopäätösten tekemiseksi. Tutkittavan saaren kulotus oli ollut lähinnä ilmavasti maanpinnan yläpuolella olevien puunrunkojen osittaista palamista ja hiiltymistä ja näin ollen kasvillisuus ei ollut juurikaan joutunut kulotuksen vaikutuksen alaiseksi.
Tutkimuksen mukaan kasvilajeista sammalet esiintyivät peittävyydeltään laajimmin. Niiden osuus oli lähes puolet. Varpukasvit olivat toiseksi suurin ryhmä. Heinä- ja ruohokasveja esiintyi niukasti. Inventoinnissa ei löytynyt merkkejä kulotuksesta hyötyvistä kasveista. Näiden tulosten perusteella voidaan todeta, ettei kulotus ole ollut riittävän voimakas maanpinnalla.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää ennallistamiskulotuksen vaikutusta metsäkasvillisuuteen Iso-Häntiäisen saaressa, jossa ennallistamiskulotus suoritettiin keväällä 2012. Työn teoriaosuudessa käsitellään ennallistamista, kulotuksen merkitystä metsäekosysteemissä sekä kulotuksesta hyötyviä kasveja.
Tutkimus toteutettiin ruutumenetelmää hyödyntäen kolme vuotta ennallistamiskulotuksen jälkeen. Ruutumenetelmässä arvioidaan silmämääräisesti kasvien peittävyys yhden neliömetrin kokoisilta koealaruuduilta. Tarkoituksena oli inventoida noin 80 koealaruutua, mutta tutkimuksen toteutus osoittautui lopulta haastavaksi ja koealaruutujen määrä jäi noin puoleen suunnitellusta määrästä. Näin ollen saadut tulokset eivät ole riittävän kattavat laajempien johtopäätösten tekemiseksi. Tutkittavan saaren kulotus oli ollut lähinnä ilmavasti maanpinnan yläpuolella olevien puunrunkojen osittaista palamista ja hiiltymistä ja näin ollen kasvillisuus ei ollut juurikaan joutunut kulotuksen vaikutuksen alaiseksi.
Tutkimuksen mukaan kasvilajeista sammalet esiintyivät peittävyydeltään laajimmin. Niiden osuus oli lähes puolet. Varpukasvit olivat toiseksi suurin ryhmä. Heinä- ja ruohokasveja esiintyi niukasti. Inventoinnissa ei löytynyt merkkejä kulotuksesta hyötyvistä kasveista. Näiden tulosten perusteella voidaan todeta, ettei kulotus ole ollut riittävän voimakas maanpinnalla.