Tutkimus valtioneuvoston kanslian sisäisen viestinnän nykytilasta ja kehityksestä
Tikkanen, Laura (2015)
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100815265
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100815265
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe saatiin toimeksiantona valtioneuvoston kanslian viestintäosaston sisäiset palvelut -tiimiltä. Opinnäytetyössä tutkittiin valtioneuvoston kanslian sisäisen viestinnän kehitystä sekä nykytilaa. Työn aihe rajattiin neljään aihealueeseen, jotka nousivat esiin viestintätoimisto Manifeston valtioneuvoston kanslialle vuonna 2013 tekemästä sisäisen viestinnän tutkimuksesta.
Valtioneuvoston kanslia on yksi 12 ministeriöstä. Pääministerin johdolla valtioneuvoston kanslian toiminnan muodostavat yleisön ja viranomaisten palvelut sekä pääministerin ja hallituksen toimintaa sekä päätöksentekoa tukevat tehtävät.
Tutkimustyyppisen opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää onko eri osastojen ja yksiköiden vuorovaikutus parantunut, minkälaiseksi henkilöstö kokee muutosviestinnän valtioneuvoston kansliassa, kuinka toimivia viestintäkanavia kehityskeskustelut sekä osasto- ja yksikkökokoukset ovat, sekä kuinka Kabinetti-intranetin uudet toiminnallisuudet ovat vaikuttaneet valtioneuvoston kanslian henkilöstön kokemuksiin omasta viestinnästään.
Tutkimuksessa käytettiin monimetodista tiedonkeruumenetelmää. Kvantitatiivista tutkimustietoa kerättiin www-pohjaisen kyselyn avulla koko perusjoukosta. Kvalitatiivista tutkimustietoa kerättiin strukturoitujen yksilöhaastatteluiden kautta. Perusjoukosta valittiin harkinnanvarainen näyte, joka muodostui viidestä henkilöstön edustajasta.
Www-pohjaisen kyselyn sekä haastatteluiden sisältöjen suunnittelu aloitettiin joulukuussa 2014 yhdessä sisäiset palvelut -tiimin edustajan kanssa. Verkkokysely oli auki QuestBack -palvelussa 19.1.–5.2. Vähäisen vastaajamäärän vuoksi vastaamisaikaa pidennettiin tammikuun lopusta helmikuun alkuun. Yhteensä kyselyyn vastasi 52 henkilöä, 21 prosenttia koko henkilöstöstä. Strukturoidut yksilöhaastattelut toteutettiin ennen kyselyn julkaisua, heti tammikuun alussa.
Teoriaosuudessa käsitellään jokaisen tutkimuksen aihealueen keskeisintä teoriatietoa, jonka avulla toimeksiantaja pystyy sisäistämään aihealueiden merkityksen organisaation sisäisessä viestinnässä. Teoriatieto auttaa ymmärtämään tutkimustuloksia sekä niistä johdettuja päätelmiä. Teoriaosuuden tarkoituksena on tukea tutkimustuloksista tehtyjä päätelmiä sekä suosituksia.
Sisäisen viestinnän kehitystä on hyvä arvioida jatkossakin, jotta saadaan tutkimustuloksia pidemmältä aikaväliltä. Kasvokkaisviestintää pidettiin parhaimpana viestintäkeinona muun muassa muutosviestinnässä. Uudistettu Kabinettti-intranet koettiin hyväksi viestintäkanavaksi, mutta henkilöstön viestintäaktiivisuutta pitää vielä herätellä. Johdon sekä esimiesten ryhtiliikettä kehityskeskusteluiden kokonaiskuvassa suositellaan lämpimästi, jotta keskustelu on molemmille osapuolille mahdollisimman tehokas ja antoisa.
Valtioneuvoston kanslia on yksi 12 ministeriöstä. Pääministerin johdolla valtioneuvoston kanslian toiminnan muodostavat yleisön ja viranomaisten palvelut sekä pääministerin ja hallituksen toimintaa sekä päätöksentekoa tukevat tehtävät.
Tutkimustyyppisen opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää onko eri osastojen ja yksiköiden vuorovaikutus parantunut, minkälaiseksi henkilöstö kokee muutosviestinnän valtioneuvoston kansliassa, kuinka toimivia viestintäkanavia kehityskeskustelut sekä osasto- ja yksikkökokoukset ovat, sekä kuinka Kabinetti-intranetin uudet toiminnallisuudet ovat vaikuttaneet valtioneuvoston kanslian henkilöstön kokemuksiin omasta viestinnästään.
Tutkimuksessa käytettiin monimetodista tiedonkeruumenetelmää. Kvantitatiivista tutkimustietoa kerättiin www-pohjaisen kyselyn avulla koko perusjoukosta. Kvalitatiivista tutkimustietoa kerättiin strukturoitujen yksilöhaastatteluiden kautta. Perusjoukosta valittiin harkinnanvarainen näyte, joka muodostui viidestä henkilöstön edustajasta.
Www-pohjaisen kyselyn sekä haastatteluiden sisältöjen suunnittelu aloitettiin joulukuussa 2014 yhdessä sisäiset palvelut -tiimin edustajan kanssa. Verkkokysely oli auki QuestBack -palvelussa 19.1.–5.2. Vähäisen vastaajamäärän vuoksi vastaamisaikaa pidennettiin tammikuun lopusta helmikuun alkuun. Yhteensä kyselyyn vastasi 52 henkilöä, 21 prosenttia koko henkilöstöstä. Strukturoidut yksilöhaastattelut toteutettiin ennen kyselyn julkaisua, heti tammikuun alussa.
Teoriaosuudessa käsitellään jokaisen tutkimuksen aihealueen keskeisintä teoriatietoa, jonka avulla toimeksiantaja pystyy sisäistämään aihealueiden merkityksen organisaation sisäisessä viestinnässä. Teoriatieto auttaa ymmärtämään tutkimustuloksia sekä niistä johdettuja päätelmiä. Teoriaosuuden tarkoituksena on tukea tutkimustuloksista tehtyjä päätelmiä sekä suosituksia.
Sisäisen viestinnän kehitystä on hyvä arvioida jatkossakin, jotta saadaan tutkimustuloksia pidemmältä aikaväliltä. Kasvokkaisviestintää pidettiin parhaimpana viestintäkeinona muun muassa muutosviestinnässä. Uudistettu Kabinettti-intranet koettiin hyväksi viestintäkanavaksi, mutta henkilöstön viestintäaktiivisuutta pitää vielä herätellä. Johdon sekä esimiesten ryhtiliikettä kehityskeskusteluiden kokonaiskuvassa suositellaan lämpimästi, jotta keskustelu on molemmille osapuolille mahdollisimman tehokas ja antoisa.