Liito-projektin julkaisun taittosuunnittelu : Haasteena lukijan kiinnostuksen herättäminen

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli suunnitella ja taittaa julkaisu Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön yhteishankkeelle, LIITO-projektille. Tavoitteena oli saada aikaan sekä kiinnostava, miellyttävä että myös luettavuudeltaan vaivaton julkaisu. Opinnäytetyön tarkoituksena oli LIITO-julkaisun suunnitteluvaiheista kertomisen lisäksi koota tausta-aineiston avulla yhteen niitä taittosuunnitteluun liittyviä asioita, jotka saavat meidät kiinnostumaan julkaisusta ja kokemaan sen miellyttävänä. Tällaisia asioita voidaan ajatella olevan sekä muista erottuva koko, laadukkaat ja sisältöön sopivat paperivalinnat, houkutteleva kuvitus, harmoninen värinkäyttö, selkeä typografia että myös tasapainoinen sommittelu. Opinnäytetyö toteutettiin teoriaa ja käytäntöä yhdistävänä toimintatutkimuksena, jossa suunnittelijan omia pohdintoja tukivat eri kirjallisuuslähteistä poimitut alan teoriat. Esiteltyjen asioiden tarkastelu tapahtui empiirisesti ja siinä painottuivat erityisesti havainnointi sekä aineiston keräämis- ja analyysimetodit.

The subject of the scholarly thesis was to design and do a layout for a publication for the joint venture of Satakunta University of Applied Sciences and the Pori Unit of Turku school of Economics, called LIITO-project. The aim was to produce both an interesting, pleasant and also easily readable publication. The purpose of the scholarly thesis was to introduce the phases of the designing process of LIITO publication, but also to gather those factors of layout design that rouse our interest in the publication and that we experience as appealing. Such factors can be a distinguishable size, good quality and content-fitting choices of paper, attractive illustration, harmonic use of colour, clear typography, as well as a well-balanced layout. The scholarly thesis was executed as a theory and practise combining functional study, in which the theories of the field from different literary sources supported the designer’s own reasoning. The analysis of the introduced subjects was done empirically, emphasizing particularly the observation and collection- and analysis methods of the material.