Leirintämatkailututkimus 2015 - laskusuhdanne ei vaikuta matkailijoiden rahankäyttöön
Lehtonen, Jirka (2015)
Lehtonen, Jirka
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015101615466
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015101615466
Tiivistelmä
Matkailu on kasvava toimiala Suomessa. Vuonna 2013 matkailun kokonaiskysyntä Suomessa oli 14,4 miljardia euroa, ja matkailutoimialat muodostivat 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vientiin rinnastettavat matkailutulot ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla.
Leirintäalueella tarkoitetaan aluetta, joka tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden majoittua makailuautolla tai -vaunulla, mökissä tai telttapaikalla. Leirintäalueet tarjoavat asiakkailleen perusmukavuudet, kuten suihkut ja wc-tilat. Suomessa toimii noin 240 leirintäaluetta. Leirintäalueiden osuus yöpymisistä Suomessa on noin 10 prosentin luokkaa. Käyttöaste leirintäalueilla on noin 32 prosenttia, mikä on majoitusliikkeiden keskiarvon alle. Suomen Leirintäalueyhdistys toimii leirintäalueiden näkyvimpänä markkinoijana ja edunvalvojana.
Vuonna 2013 toteutettiin laaja leirintämatkailututkimus. Tutkimuksessa selvitettiin leirintämatkailijoiden rahankäyttöä sekä vaikutusta paikkakunnan taloudelle. Tutkimuksessa selvitettiin myös leirintämatkailijoiden näkemyksiä alasta. Mukana tutkimuksessa olivat myös matkailuajoneuvokauppiaat. Tulosten perusteella leirintämatkailijat käyttivät noin 200 euroa vuorokaudessa rahaa matkoillaan, ja koko matkan aikana noin 780 euroa.
Vuonna 2015 tehty tutkimus oli jatkoa vuoden 2013 tutkimukselle. Tutkimus toteutettiin survey-tutkimuksena 19:lla eri leirintäalueella kesä- ja heinäkuussa. Siihen osallistui yhteensä 804 vastaajaa. Vastaajista 79 prosenttia oli suomalaisia ja 21 prosenttia ulkomaalaisia. Tutkimuksessa selvitettiin kuinka paljon rahaa leirintämatkailijat käyttivät eri tuotteisiin ja palveluihin leirintämatkoillaan. Lisäksi selvitettiin, millaisia ovat matkaseurueet sekä matkustustavat.
Tulokset olivat positiivisia. Leirintämatkailijoiden rahankäyttö on lisääntynyt sekä matka pidentyneet. Tyypillinen leirintämatkailija on hyvätuloinen 35–65-vuotias mies tai nainen, joka matkustaa matkailuautolla. Matkaseurueeseen kuuluu kaikkein useimmiten kaksi aikuista ja yksi lapsi. Matkan aikana matkaseurue kuluttaa keskimäärin 225 euroa päivässä ja 990 euroa koko matkansa aikana. Matkan kesto on keskimäärin yhdeksän päivää, ja matkoja tehdään tyypillisesti yksi tai kaksi vuodessa, erityisesti kesäkuukausina. Eri palveluja ja tuotteita kulutetaan enemmän kuin aiemmin. Ainoastaan itse leirintäalueella käytettävä rahasumma on pienentynyt. Ulkomaalaiset kuluttavat enemmän kuin suomalaiset, keskimäärin noin 1890 euroa matkansa aikana.
Taloudellinen taantuma ei ole vaikuttanut leirintämatkailuun. Leirintämatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää leirintäalueilla kehitys- ja markkinointityössä.
Tutkimuksessa ei tutkittu kulutuksen syitä, vaan ainoastaan rahankäytön määrää. Jatkotutkimuksella voidaan selvittää, mistä rahankäytön kasvu johtuu.
Leirintäalueella tarkoitetaan aluetta, joka tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden majoittua makailuautolla tai -vaunulla, mökissä tai telttapaikalla. Leirintäalueet tarjoavat asiakkailleen perusmukavuudet, kuten suihkut ja wc-tilat. Suomessa toimii noin 240 leirintäaluetta. Leirintäalueiden osuus yöpymisistä Suomessa on noin 10 prosentin luokkaa. Käyttöaste leirintäalueilla on noin 32 prosenttia, mikä on majoitusliikkeiden keskiarvon alle. Suomen Leirintäalueyhdistys toimii leirintäalueiden näkyvimpänä markkinoijana ja edunvalvojana.
Vuonna 2013 toteutettiin laaja leirintämatkailututkimus. Tutkimuksessa selvitettiin leirintämatkailijoiden rahankäyttöä sekä vaikutusta paikkakunnan taloudelle. Tutkimuksessa selvitettiin myös leirintämatkailijoiden näkemyksiä alasta. Mukana tutkimuksessa olivat myös matkailuajoneuvokauppiaat. Tulosten perusteella leirintämatkailijat käyttivät noin 200 euroa vuorokaudessa rahaa matkoillaan, ja koko matkan aikana noin 780 euroa.
Vuonna 2015 tehty tutkimus oli jatkoa vuoden 2013 tutkimukselle. Tutkimus toteutettiin survey-tutkimuksena 19:lla eri leirintäalueella kesä- ja heinäkuussa. Siihen osallistui yhteensä 804 vastaajaa. Vastaajista 79 prosenttia oli suomalaisia ja 21 prosenttia ulkomaalaisia. Tutkimuksessa selvitettiin kuinka paljon rahaa leirintämatkailijat käyttivät eri tuotteisiin ja palveluihin leirintämatkoillaan. Lisäksi selvitettiin, millaisia ovat matkaseurueet sekä matkustustavat.
Tulokset olivat positiivisia. Leirintämatkailijoiden rahankäyttö on lisääntynyt sekä matka pidentyneet. Tyypillinen leirintämatkailija on hyvätuloinen 35–65-vuotias mies tai nainen, joka matkustaa matkailuautolla. Matkaseurueeseen kuuluu kaikkein useimmiten kaksi aikuista ja yksi lapsi. Matkan aikana matkaseurue kuluttaa keskimäärin 225 euroa päivässä ja 990 euroa koko matkansa aikana. Matkan kesto on keskimäärin yhdeksän päivää, ja matkoja tehdään tyypillisesti yksi tai kaksi vuodessa, erityisesti kesäkuukausina. Eri palveluja ja tuotteita kulutetaan enemmän kuin aiemmin. Ainoastaan itse leirintäalueella käytettävä rahasumma on pienentynyt. Ulkomaalaiset kuluttavat enemmän kuin suomalaiset, keskimäärin noin 1890 euroa matkansa aikana.
Taloudellinen taantuma ei ole vaikuttanut leirintämatkailuun. Leirintämatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää leirintäalueilla kehitys- ja markkinointityössä.
Tutkimuksessa ei tutkittu kulutuksen syitä, vaan ainoastaan rahankäytön määrää. Jatkotutkimuksella voidaan selvittää, mistä rahankäytön kasvu johtuu.