Den äldres tankar om ett gott åldrande : Livsglädjen hos äldre: En kvantitativ postenkät studie

Abstract

Detta examensarbete är ett beställningsarbete från Lovisa stad. Fokuset ligger på de äldres välmående i Lovisa stad. Denna postenkätstudie tar reda på hur den äldre populationen i Lovisa stad mår, med hjälp av THL:s Livskvalitetsmätare. Frågeställningen i arbetet är: 1. Vad är det som stödjer äldres livskvalité, 2. Hur kan man hjälpa äldre att upprätthålla sin livsglädje och 3. Hurdan livskvalité har Lovisa stads äldre befolkning? Metoden som används är den kvantitativa forskningsmetoden, ögonblicks studie. Enkätens mening är att mäta livskvalitén hos individerna i populationen. Syftet är att se om det finns några samband med livskvalitén och livsstils- och levnadsförhållanden. Livskvalitémätaren som används har använts i flera vetenskapliga studier. Dataanalysen utfördes med SPSS - statistikprogrammet. Som teoretisk referensram har jag använt Katie Eriksons teori om hälsans idé.

Resultat: Åldern och månadsinkomsten har visat sig ha en signifikant betydelse i denna studie, när man talar om livskvalitén hos äldre. Lägre ålder och högre månadsinkomst höjer livskvalitén. Då den äldre inte behöver vård och inte har kroniska sjukdomar, är livskvalitén också signifikant högre. Studien visar också att Lovisa stads äldre befolkning har en rätt hög livskvalité. Det är svårt att generalisera resultaten p.g.a. en svarsprocent på 42,3 %. Svarsprocenten från hemvården var också rätt låg, så majoriteten av svaren är från de aktivare äldre.

Detta arbete kan bra användas som grund till att göra en kvalitativ studie genom att intervjua de äldre i Lovisa stad. Studien skulle också kunna få en bättre svarsprocent om forskaren skulle vara närvarande då enkäten fylls i, speciellt med hemvårdens klienter. Frågan ”Anser du själv att du har livsglädje?” skulle bra kunna tilläggas.

Tämän opinnäytetyön on tilannut Loviisan kaupunki. Painopisteenä on Loviisan kaupungin vanhusten hyvinvointi. Tämä postikysely tutkimus ottaa selvää käyttämällä THL:llän Elämänlaatumittaria, miten Loviisan kaupungin vanhusväestö voi. Tutkimuskysymykset opinnäytetyössä ovat seuraavat: 1. Mikä tukee vanhuksen elämänlaatua, 2. Miten voidaan auttaa ylläpitämään vanhuksen elämäniloa ja 3. Minkälainen on Loviisan kaupungin vanhusväestön elämänlaatu? Käytetty menetelmä on kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä, yleiskuva tutkimus. Kyselyn tarkoituksena on mitata yksilöiden elämänlaatua väestössä ja liittää niitä erilaisten peruskysymyksien kanssa. Tarkoituksena on selvittää löytyykö yhteyksiä elämänlaadun ja elämäntapojen ja elinolon kanssa. Elämänlaatumittaria jota käytetään, on käytetty monenlaisissa tieteellisissä tutkimuksissa. Dataanalyysin on käytetty SPSS – tilastointi ohjelmaa. Katie Eriksonin teoria terveys ideasta, on käytetty tässä opinnäytetyössä teoreettisena viitekehyksenä.

Tulokset: Iällä ja kuukausituloilla on merkittävä ero kun puhutaan vanhusten elämänlaadusta. Matalampi ikä ja korkeammat kuukausitulot edistävät elämänlaatua. Kun vanhus ei tarvitse kotihoidon apua eikä hänellä ole minkäänlaisia kroonisia sairauksia, niin elämänlaatu on merkittävästi korkeampi. Tutkimus osoittaa myöskin että Loviisan kaupungin vanhusväestöllä on korkea elämänlaatu. On kuitenkin hankalaa yleistää tuloksia koska vastausprosentti oli 42,3 %. Kotihoidon asiakkaiden vastausprosentti oli myös kovin alhainen. Näin vastauksien enemmistöön kuuluu aktiiviset vanhukset.

Tätä opinnäytetyötä voi käyttää pohjana kvalitatiiviseen tutkimukseen, haastattelemalla Loviisan kaupungin vanhuksia. Opinnäytetyöhön olisi voinut saada paremman vastaus-prosentin jos tutkija olisi ollut läsnä kyselyn täyttämisessä, erityisesti kotihoidon asiakkaiden kanssa. Kysymys ”Oletko sitä mieltä että sinulla on elämäniloa?” voisi hyvin lisätä kyselyyn.

The degree thesis focus is on the well-being of the elderly people in Loviisa city. This mail questionnaire study defines how the elderly population in Loviisa city feel, using the THL: s Quality of life questionnaire. The degree thesis research questions are: 1. What is supporting the elderly´s quality of life, 2. How can we help the elderly to retain the happiness in life and 3. What quality of life does the Loviisa city´s elderly population have? In this degree thesis it´s used the quantitative research method, survey study. The meaning of the questionnaire is to measure the quality of life of the individuals in the population and to pare them with some basic questions. And with that see if there´s any connections between the quality of life and lifestyle and living conditions. The quality of life questionnaire that is used, have been used in several scientific research before. Data analysis was performed with the SPSS - statistics program. Katie Erikson’s theory of the health idea, is used as the theoretical framework.

Results: The age and the monthly income has showed in this study that there´s a significant difference, when we speak about the elderly’s quality of life. Lower age and a higher monthly income increases the quality of life. When the elderly doesn’t need any health care and doesn´t have any chronic diseases, the quality of life is also significant higher. The study also shows that the elderly population in Loviisa city have a very high quality of life. It´s also hard to generalize the results because the response rate was only 42, 3 %. The response rate from the elderly who have homecare service was also quite low. So the majority of the answers is from the active elderly people.

This degree thesis can be used as a foundation of doing a qualitative study, by interview the elderly people in Loviisa city. The study may also get a better response rate if the researcher would be present during the filling of the questionnaire, especially in the case of the elderly who have homecare service. The question “Do you feel like you have quality of life?” could well be added.