Syyteneuvottelu Suomessa : toteutuuko prosessiekonomia?

Abstract

Suomalaiseen rikosprosessiin otettiin 1.1.2015 käyttöön common law -maista lähtöisin oleva plea bargain, eli syyteneuvottelujärjestelmä. Uudessa menettelyssä rikoksesta epäilty voi saada lievemmän rangaistuksen vastineeksi tunnustamisestaan. Syyteneuvottelua voidaan Suomessa käyttää, kun epäillystä rikoksesta ankarin säädetty rangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät henkeen tai terveyteen kohdistuvat rikokset ja seksuaalirikokset, jotka kohdistuvat lapsiin tai loukkaavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Menettelyn tavoitteena on saavuttaa merkittävä prosessiekonominen hyöty, eli säästää aikaa ja rahaa.

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan syyteneuvottelujärjestelmän mahdollistavan lainsäädännön lähtökohtia ja lainvalmistelua. Lisäksi käsitellään lainmuutoksia ja lakeja täydentäviä uusia pykäliä. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää toteutuuko syytteestä sopimisen tavoitteeksi asetettu prosessiekonomisen hyöty. Työssä tarkastellaan esimerkkejä tähän mennessä neuvotelluista, tunnustamisoikeudenkäyntiin johtaneista oikeustapauksista.

Työn teoriaosassa tarkastellaan järjestelmän kehittämiseen johtaneita syitä ja esitellään suomalaisen rikosasian käsittelyn uusi menettelytapa. Teoriapohjana käytetään pääasiallisesti syyteneuvottelua koskevaa lainsäädäntöä ja lainvalmisteluasiakirjoja. Niitä täydentämään on valittu asiantuntijoiden kirjoituksia ja oikeusministeriön julkaisuja. Neuvottelujen käyttöönoton tarpeellisuuden ja onnistumisen arviointiin hyödynnetään lehtiartikkeleja ja asiantuntijoiden haastatteluja.

Syyteneuvotteluja on hitaan käynnistymisen jälkeen järjestetty jo useampia. Tähän asti syytteestä sopimalla neuvotellut rikosasiat ovat säästäneet aikaa ja määrärahoja lähinnä tuomioistuinvaiheessa. Menettelyn käyttöä ja sillä saavutettuja etuja seurataan tarkasti tapaus tapaukselta. Valtakunnansyyttäjänvirasto tulee kokoamaan kaikista toteutuneista neuvotteluista yhteenvedon, jonka se toimittaa oikeusministeriölle. Kattavaa arvio taloudellisista säästöistä voidaan tehdä muutaman vuoden kuluttua, kun menettely on ollut täysipainoisessa käytössä ja siitä kerättyjä tilastoja on pystytty vertailemaan.

The plea bargaining system was introduced in Finland 1.1.2015. It originates from common law countries. In the new procedure, the suspect can get the more lenient penalty by pleading guilty. Plea bargaining can be used when the suspected crime is punishable to six years in prison or less. The crimes which are targeted to a life or health stay outside the scope. Also sex offences which are targeted to the child or which violate sexual self-determination are outside of it. The aim of this procedure is to achieve significant savings in time and money.

This Bachelor’s thesis centers in the research of Finnish plea bargaining system. It examines the starting points of legislation and the preparation of the law. The goal of this thesis is to find out does the economy of procedure come true the way it was intended. This study examines examples of court cases so far negotiated and completed.

The theoretical section describes the causes which led to the developing the system. It also introduces a new way to operate in criminal matter. Theory base consists mainly of legislation and law drafting documents. Entries of experts and the Ministry of Justice publications complement them. Newspaper articles and interviews with experts are used for assessing the success of the process.

Implementation of the plea bargaining system went slowly. Only a few negotiations have been organized until now. So far the negotiations have saved time and resources primarily in court. The use of the procedure and benefits gained with it are followed carefully. A more exact estimate of the economic savings can be made after a few years in which case the procedure has been little longer in use and it has been possible to compare the statistics.