Rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden ongelmat

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia millaisia ongelmia rakennusalan käännetyn arvon-lisäverovelvollisuuden käyttöönotto ja soveltaminen on aiheuttanut sekä selvittää löytyykö ongelmien selvittämiseen selkeitä ohjeita Verohallinnolta tai oikeuden ennakkotapauksia. Tavoitteena on myös selvittää, onko rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönotto tuottanut haluttuja tuloksia harmaan talouden torjunnassa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tut-kimus on kirjoituspöytätutkimus. Kirjoituspöytätutkimuksen tavoin aineisto koostuu pääosin valmiista aineistosta, kuten vero-oikeudellisesta kirjallisuudesta, Verohallinnon ohjeista, laki-teksteistä sekä aiheeseen liittyvistä oikeustapauksista. Tämän lisäksi opinnäytetyötä varten on myös haastateltu kirjanpitäjää ja Verohallinnon työntekijää. Teoriaosuudessa käydään läpi rakennusala ja sen ongelmat Suomessa sekä rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden pääpiirteet. Empiriaosuudessa käydään läpi raken-nusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden tulkintaongelmat. Tutkimuksessa saatiin selville, että rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden so-veltaminen ei nykyään aiheuta ongelmia yhtä paljon kuin aluksi, mutta Verohallinto joutuu kuitenkin antamaan paljon ohjausta rakennusalan käännettyyn arvonlisäverovelvollisuuteen liittyen. Tutkimuksesta selviää myös, että rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuu-den käyttöönoton voidaan todeta tuottaneen haluttuja tuloksia harmaan talouden torjunnassa omalta osaltaan. Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden lisäksi on rakennusalan harmaan talouden torjumiseksi otettu käyttöön muun muassa veronumero ja veronumerorekisteri, ra-kentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus sekä muutokset tilaajavastuulakiin.

The target of this thesis is to explore what kind of problems the introduction and the applica-tion of a reverse charge in value added taxation in the construction sector has caused. In addition to this, the target is to clarify if there are any clear instructions from the Finnish Tax Administration to solve these problems and if there are any judicial precedents available. An-other point of view in this thesis is to find out, whether the introduction of the reverse charge in value added taxation in the construction sector produced the desired results in the fight against the grey economy. Thesis research method is a qualitative study. This study is a formal concept analysis, which means that the research material consists of mainly existing materials such as tax law litera-ture, official Instructions of the Finnish Tax Administration, other legal texts and judicial prec-edents. In addition to this, one accountant and one employee of the Finnish Tax Administra-tion were interviewed. The theory section opens up the construction sector and its problems in Finland as well as the main principles of the reverse charge in value added taxation in the construction sector. The empirical part is going through the interpretation problems related the application of the reverse charge in value added taxation in the construction sector. This thesis shows that applying of a reverse charge in value added taxation in the construc-tion sector is not causing anymore so much problems compared to what it did earlier. How-ever the Finnish Tax Administration still has to provide a lot of guidance about the application of the law. This thesis also shows that in the fight of reducing the grey economy, the introduc-tion of a reverse charge in value added taxation in the construction sector has achieved tar-gets which were set to the law. Since then, in addition to the reverse charge in value added taxation in the construction sector other new measures have been introduced to reduce the grey economy.