Likvorin solujen säilyvyys

Abstract

Likvor eli aivo-selkäydinneste on verestä suodattumalla muodostunutta nestettä, joka ympäröi aivoja ja selkäydintä. Likvor on tavallisesti kirkasta ja väritöntä, eikä siinä ole soluja. Likvorista otetaan näyte lumbaalipunktiolla epäiltäessä meningiittiä eli aivokalvontulehdusta, lukinkalvon alaista verenvuotoa tai muuta keskushermoston sairautta. Solujen esiintyminen näytteessä voi indikoida jotakin edellä mainituista sairauksista. Solujen lisäksi likvorista tutkitaan muita analyyttejä, kuten proteiineja ja glukoosia.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia likvornäytteen solujen säilymistä ja vertailla erytrosyyttien ja leukosyyttien säilyvyyttä keskenään. Opinnäytetyön aihe saatiin Fimlab Laboratoriot Oy:ltä eli opinnäytetyö on työelämälähtöinen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta ja ajantasaista tietoa likvornäytteen solujen säilymisestä Fimlab Laboratoriot Oy:lle.

Tutkimus oli menetelmältään kvantitatiivinen, sillä opinnäytetyössä seurattiin likvorin erytrosyyttien ja leukosyyttien määrän mahdollista muuttumista eri ajanjaksoina. Näitä solujen muutoksia voitiin laskea matemaattisesti ja tehdä niiden perusteella päätelmiä likvorin säilyvyydestä.

Opinnäytetyön kokeellinen osio koostui 15 potilasnäytteestä, joista 11 saapui sekä säilytettiin huoneenlämmössä ja 4 kylmässä. Näytteiden solut laskettiin välittömästi, 1 tunnin, 2 tunnin, 4 tunnin ja 24 tunnin kuluttua näytteen laboratorioon saapumisesta. Lasketuista tuloksista selvitettiin erytrosyytti- ja leukosyyttimäärien muutos verrattuna alkuperäisiin solumääriin.

Tutkimuksesta ei saatu selkeää, yhdenmukaista tulosta. Ensimmäisten tuntien aikana laskettu solumäärä kasvoi osassa näytteitä. Vuorokauden säilytyksen jälkeen lähes kaikkien näytteiden laskettu solumäärä oli pienentynyt sekä erytrosyyttien että leukosyyttien osalta. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että erytrosyytit säilyisivät likvornäytteissä leukosyyttejä paremmin.

The purpose of this study was to examine cell survival in cerebrospinal fluid and compare the survival of leukocytes and erythrocytes. The objective of the study was to gather current information on cell survival and the effect of storage on cells in cerebrospinal fluid samples.

The data consisted of fifteen patient cerebrospinal fluid samples from wards of Tampere University Hospital. Eleven samples arrived and were stored at refrigerator temperature and four samples at room temperature. The cells were counted immediately after arrival and at time points of one, two, four and twenty-four hours. The data were analysed by means of quantitative method.

The results were inconclusive. During the first hour of storage the number of cells increased in some samples. After twenty-four hours of storage the number of erythrocytes and leukocytes had decreased in nearly all of the samples. Based on this study, it would seem that erythrocytes survive in cerebrospinal fluid samples better than leukocytes.

Due to restricted amount of time, the data collected was very limited. Further research is required to investigate cell survival and the effect of time and temperature on cerebrospinal fluid samples.