Kokemuksia organisaatiorakenteen toimivuudesta ja henkilöstön työhyvinvoinnista organisaatiomuutoksen jälkeen valtiovarainministeriön kehittämis- ja hallintotoiminnossa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko valtiovarainministeriön kehittämis- ja hallintotoiminnon uusi organisaatiorakenne toimiva ja minkälaisella tasolla toiminnon työhyvinvointi oli organisaatiomuutoksen jälkeen.

Tutkimus oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus ja se toteutettiin toimeksiantona Suomen valtiovarainministeriölle. Opinnäytetyön tutkimusaineisto koottiin puoli strukturoiduilla haastatteluilla, joissa haastateltiin seitsemää valtiovarainministeriön virkamiestä. Tutkimuksen viitekehys rakentui kolmen pääteeman ympärille: yleisimmät organisaatiorakenteet, organisaatiomuutos ja sen johtaminen sekä työhyvinvointi.

Työn taustana oli Valtioneuvoston hallintoyksikön perustaminen, jolloin kehittämis- ja hallintotoiminnosta lähti noin 30 virkamiestä työtehtävineen Valtioneuvoston kanslian palvelukseen. Näin ollen kehittämis- ja hallintotoiminnolla oli sekä tarve että mahdollisuus uudelleen järjestäytymiselle. Toiminto valitsi uudeksi organisaatiorakenteeksi matriisimaisen rakenteen vanhan toimintokohtaisen rakenteen tilalle. Virkamiehet toivoivat uuden rakenteen mahdollistavan paremmin yksikköjen rajat ylittävän työskentelyn, kun virkamiehille tarjottiin mahdollisuus työskennellä kahdessa eri yksikössä.

Tutkimus toteutettiin pääsääntöisesti kesän 2015 aikana. Tutkimuksessa havaittiin, että kehittämis- ja hallintotoiminnon virkamiehet olivat pääosin tyytyväisiä uuteen rakenteeseen, vaikka joitakin kehitysehdotuksia vielä löytyikin. Rakenne vaikutti toimivan toiminnossa sujuvasti ilman suuria hankaluuksia ja muutos oli vienyt osaston toimintaa parempaan suuntaan. Suurimpia kiitoksen aiheita uudessa rakenteessa olivat sen tuoma selkeys sekä tiedon parempi saatavuus.

Työhyvinvoinnin osalta tutkimuksessa todettiin virkamiesten voivan kehittämis- ja hallintotoiminnossa muutoksen jälkeen hyvin, vaikkakin suurta muutosta tutkimusta edeltäneeseen aikaan ei tutkimuksessa havaittu. Suurimpia muutoksia työhyvinvoinnin laatuun olivat tuoneet muutokset työkuvauksissa sekä yhteisöllisyyden paraneminen.