Thaimaan poliittisen poikkeustilan (22.5.2014-1.4.2015) vaikutukset Pattayan turismiin elinkeinoharjoittajien näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin miten Thaimaan viimeisin poliittinen poikkeustila (22.5.2014–1.4.2015) vaikutti Pattayan turismiin. Asiaa tutkittiin elinkeinoharjoittajien näkökulmasta. Työn tavoitteena oli saada selville, kuinka paljon poliittinen poikkeustila vaikutti Pattayan turismiin ja kuinka pitkäkestoisia nämä mahdolliset vaikutukset olivat. Haluttiin myös saada selville, täytyikö elinkeinoharjoittajien muuttaa tai kehittää toimintaansa poikkeustilan vaikutusten vuoksi ja jos, niin miten.

Työssä käytetty tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä. Tutkimusaineistona käytettiin puolistrukturoidun haastattelun vastauksia ja kohteessa tuotettua havainnoista syntynyttä matkapäiväkirjaa. Tutkimusaineisto analysoitiin peilaamalla aineistoa työn teorioihin. Työn pääteoriana toimi hypoteesi, että poliittinen poikkeustila vaikuttaa negatiivisesti turismiin. Tukevana teoriana toimi matkakohteen imagon tärkeys. Tukevan teorian pohjalta muodostettu hypoteesi oli, että poliittiset epävakaudet ja kriisit vaikuttavat vähemmän matkakohteisiin, joilla on vahva imago. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että poikkeustilan vaikutukset Pattayan turismiin eivät olleet niin suuret ja pitkäkestoiset kuin oletettiin.

Johtopäätöksenä voidaan siis todeta, että poliittisen poikkeustilan kaltaiset konfliktit eivät välttämättä vaikuta turismiin niin paljon kuin oletetaan, varsinkaan kohteissa, joilla on vahva imago. Matkakohteen imagon tärkeys korostuu poliittisen epävakauden ilmetessä kohteessa. Kehittämisehdotuksena todetaan, että matkakohteiden pitäisi panostaa enemmän vahvan imagon luomiseen ja sen ylläpitämiseen. Vahvan imagon omaavat matkakohteet selviävät vähäisemmillä vaikutuksilla poliittisen poikkeustilan kaltaisista kriiseistä ja konflikteista.

The purpose of this thesis was to study how the political state of emergency (from 22 May 2014 to 1 April 2015) in Thailand affected the tourism in Pattaya. The study was conducted from the standpoint of the enterprisers, and the aim was to figure out the length and depth of the impacts. The approach was qualitative, and the data were collected through half-structured interviews and observations made while visiting the destination in the autumn of 2015.

The main hypothesis of the study was that the political state of emergency had a negative impact on the tourism of the destination. An additional research theme was the importance of the image of the travel destination. The obtained results, however, suggested that the impacts of the political state of emergency on the tourism in Pattaya were not as prominent and lasting as previously assumed.

Thus, the conclusion could be drawn that conflicts such as a political state of emergency do not necessarily have as vast an impact on the tourism as previously thought, especially in the destinations that have a strong image. The findings indicated that the importance of the image of the destination is emphasized at the time of political turbulence, and thus travel destinations ought to invest in creating and maintaining a strong, positive image. Destinations with a strong image can more easily bear the burdens of political conflicts, as was the case in Thailand.