AVH- kuntoutujan fysioterapia subakuutissa vaiheessa
Mäenpää, Tiina (2015)
Mäenpää, Tiina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112217101
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112217101
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriöt ovat kolmanneksi kallein tautiryhmä pitkien sairaalajaksojen ja työkyvyttömyyden vuoksi. Aivoinfarktin vuoksi menetetään eniten laatupainotteisia elinvuosia. Akuuttivaiheen hoito on kehittynyt, mutta Suomessa kuntoutuspalveluiden saatavuudessa on edelleen suuria alueellisia eroja. Työpaikaltani, Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskuksessa, kehittämistehtävän aiheeksi nousi etsiä tutkittua tietoa fysioterapiasta, jota annetaan aivoverenkiertohäiriöön sairastuneille kotiutuksen jälkeen. Kehittämistehtävän tavoitteena on tuoda uusinta tutkittua tietoa AVH- kuntoutujan subakuutin vaiheen fysioterapian Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskuksen Kuntoutuspalvelut- yksikköön. Tarkoituksena on luoda kirjallisuuskatsaus uusimpaan tutkittuun tietoon AVH- kuntoutujien subakuutin vaiheen fysioterapiasta.
Uusimmat tieteelliset julkaisut tukevat jo Aivoinfarktin Käypähoito-suosituksessa 2011 mainittuja vaikuttavaa fysioterapiaa. Fysioterapiassa käytetyn kävelymattoharjoittelua joko painokevennettynä tai ilman todettiin olevan lisäävän itsenäistä kävelyä, pidentävän kävelymatkaa ja parantavan kävelynopeutta. Tehostettu käden käyttöön liittyvät tulokset olivat ristiriitaisia. Vaikka motoriikan todettiin parantuneen halvaantuneessa yläraajassa, se ei silti parantanut päivittäisistä toiminnoista suoriutumista. Halvaantuneen nilkan sähköärsytystä saaneilla kävelynopeus parani merkittävästi verrokkiryhmään verrattuna. Tehokkainta fysioterapia on silloin kun käytettävät menetelmät valitaan yksilöllisesti tilanteen mukaan.
Fysioterapialla on keskeinen merkitys AVH- kuntoutujan liikkumis- ja toimintakyvyn palautumisessa sairastumista edeltävälle tasolle. Fysioterapeutin tulisi ymmärtää AVH:n kuntoutukseen liittyvät erityispiirteet, jotta hän osaa valita oikeat harjoitteet oikea-aikaisesti. Fysioterapeutin tulee hallita erilaisten fysioterapeuttisten menetelmien lisäksi hyvät vuorovaikutustaidot omaisten ohjaamiseksi. Tulevaisuudessa kotona tapahtuvien harjoitteiden ohjaaminen ja omaisten ohjaaminen lisääntyy.
Uusimmat tieteelliset julkaisut tukevat jo Aivoinfarktin Käypähoito-suosituksessa 2011 mainittuja vaikuttavaa fysioterapiaa. Fysioterapiassa käytetyn kävelymattoharjoittelua joko painokevennettynä tai ilman todettiin olevan lisäävän itsenäistä kävelyä, pidentävän kävelymatkaa ja parantavan kävelynopeutta. Tehostettu käden käyttöön liittyvät tulokset olivat ristiriitaisia. Vaikka motoriikan todettiin parantuneen halvaantuneessa yläraajassa, se ei silti parantanut päivittäisistä toiminnoista suoriutumista. Halvaantuneen nilkan sähköärsytystä saaneilla kävelynopeus parani merkittävästi verrokkiryhmään verrattuna. Tehokkainta fysioterapia on silloin kun käytettävät menetelmät valitaan yksilöllisesti tilanteen mukaan.
Fysioterapialla on keskeinen merkitys AVH- kuntoutujan liikkumis- ja toimintakyvyn palautumisessa sairastumista edeltävälle tasolle. Fysioterapeutin tulisi ymmärtää AVH:n kuntoutukseen liittyvät erityispiirteet, jotta hän osaa valita oikeat harjoitteet oikea-aikaisesti. Fysioterapeutin tulee hallita erilaisten fysioterapeuttisten menetelmien lisäksi hyvät vuorovaikutustaidot omaisten ohjaamiseksi. Tulevaisuudessa kotona tapahtuvien harjoitteiden ohjaaminen ja omaisten ohjaaminen lisääntyy.