Lapsi perheväkivallan todistajana. : Varhaiskasvattajien käsityksiä perheväkivallasta lapsen silmin.

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli ottaa selvää miten varhaiskasvattajat käsitystensä mukaan tunnistaisivat perheväkivaltaa todistaneen lapsen. Tutkimuksessa selvitettiin myös millaiset valmiudet varhaiskasvattajilla on kohdata perheväkivaltaa kohdannut lapsi ja miten varhaiskasvattajat voivat tukea ja ohjata lasta tällaisessa tilanteessa. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla kahdesta vaasalaisesta päiväkodista. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea lastentarhanopettajaa sekä kahta lastenhoitajaa. Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineiston analysoimiseen käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka avulla teemoiteltiin vastaukset helpommin käsiteltäviksi. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii perheväkivallan määrittely, perheväkivallan kohtaaminen päiväkodissa ja miten se näkyy erikseen lastensuojelulaissa. Lisäksi viitekehykseen kuuluu varhaiskasvatuspalvelut sekä päivähoito Suomessa. Tutkimustulokset osoittivat, että varhaiskasvattajien käsitykset tunnistaa perheväkivaltaa todistanut lapsi olivat suhteellisen samanlaiset. Varhaiskasvattajat kertoivat, että esimerkiksi leikin ja piirtämisen kautta voidaan huomata, että lapsella ei ole kaikki hyvin. Varhaiskasvattajien näkemykset perheväkivaltaa todistaneen lapsen oireilusta ja käyttäytymisestä osoittautuivat myös samanlaisiksi. Suurin osa haastateltavista koki myös, että heidän tietämyksensä tällaiseen tilanteeseen puuttumisessa ja kohtaamisessa oli liian vähäistä. Kaikki haastateltavat ilmaisivat kaipaavansa lisätietoa tai koulutusta asian tiimoilta. Varhaiskasvattajat kokivat, että he voivat tukea ja ohjata lasta parhaiten muun muassa vanhempien kanssa keskustellen sekä ohjaamalla perhettä eteenpäin eri auttajatahoille, esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliittoon.

The purpose of this bachelor´s thesis was to find out how early childhood educators would identify a child that has encountered domestic violence. The aim was also to find out what kind of abilities and skills early childhood educators have to encounter a child who has encountered domestic violence and how they can support and guide a child in this kind of situation.

The material was collected with theme interviews in two daycare centres in Vaasa. Three kindergarten teachers and two children´s nurses were interviewed for the research. The research was qualitative. The material was analyzed with material-based content analysis method. The theoretical frame deals with defining domestic violence, encountering domestic violence in a daycare centre and how this can be seen in child welfare legislation. Also early childhood education services and daycare in Finland were dealt with.

The results showed that perceptions of early childhood educators were quite similar, for example through play and drawing they can noticed that everything´s not fine in the child´s life. Some of the respondents had different views on the identification of a child´s symptoms and behaviour but most of the perceptions turn out to be quite the same. Most of the respondents felt that their knowledge about intervening and encountering these kind of situations was too weak. All interviewees said that they need more information about domestic violence in day care or some kind of training about it. Early childhood educators said that they can support and guide a child by discussing with the family or by referring the family to another place where they can get help for example to Mannerheim League for Child Welfare.