SISÄISEN VIESTINNÄN KARTOITUS LAIHIAN KUNNAN VANHUSTEN ASUMISPALVELUYKSIKÖISSÄ
Parkkari, Marika; Hakomäki, Mirja (2015)
Parkkari, Marika
Hakomäki, Mirja
Vaasan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112317351
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112317351
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Laihian kunnan vanhusten asumispalveluyksiköiden, Mikintuvan ja Toiska-kodin, sisäisen viestinnän tilaa. Tutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden näkemyksiä siitä miten viestintä toimii työyksikössä ja mikä mahdollisesti ei toimi nykyisessä viestinnässä. Viestinnällä on keskeinen rooli toimivassa työyhteisössä ja tässä tutkimuksessa esiin tulleita tutkimustuloksia voidaan käyttää Laihian kunnan vanhusyksiköiden sisäisen viestinnän kehittämisessä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui viestinnän ja työyhteisöviestinnän keskeisistä teorioista. Keskeisimmät käsitteet olivat viestintä, sisäinen viestintä, työyhteisöviestintä ja esimiesviestintä. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin kyselylomakkein kahdesta vanhusten asumispalveluyksiköstä. Kvantitatiivisessa osiossa käytettiin likert-asteikkoa ja monivalintakysymyksiä. Kvalitatiivinen osio muodostui avoimista kysymyksistä jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimukseen osallistui 55 henkilöä.
Tutkimuksesta ilmeni, että suullisella viestinnällä oli keskeinen rooli yksiköiden sisäisessä viestinnässä. Suullinen viestintä nousi käytetyimmäksi viestintäkanavaksi. Sisäisen viestinnän puutteita havaittiin tiedonkulussa, tiedottamisessa uusista asukkaista sekä kirjaamisessa. Tutkimuksesta kävi ilmi miten suuri rooli suullisella viestinnällä on työyhteisössä. Suullista viestintää käytettiin, sitä toivottiin ja sitä eniten arvosteltiin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui viestinnän ja työyhteisöviestinnän keskeisistä teorioista. Keskeisimmät käsitteet olivat viestintä, sisäinen viestintä, työyhteisöviestintä ja esimiesviestintä. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin kyselylomakkein kahdesta vanhusten asumispalveluyksiköstä. Kvantitatiivisessa osiossa käytettiin likert-asteikkoa ja monivalintakysymyksiä. Kvalitatiivinen osio muodostui avoimista kysymyksistä jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimukseen osallistui 55 henkilöä.
Tutkimuksesta ilmeni, että suullisella viestinnällä oli keskeinen rooli yksiköiden sisäisessä viestinnässä. Suullinen viestintä nousi käytetyimmäksi viestintäkanavaksi. Sisäisen viestinnän puutteita havaittiin tiedonkulussa, tiedottamisessa uusista asukkaista sekä kirjaamisessa. Tutkimuksesta kävi ilmi miten suuri rooli suullisella viestinnällä on työyhteisössä. Suullista viestintää käytettiin, sitä toivottiin ja sitä eniten arvosteltiin.