Muutokset palautumistuntemuksissa ja laktaattitasapainossa palauttavan putkirullauksen jälkeen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä muutoksia tapahtuu palautumistuntemuksissa sekä laktaattitasapainossa putkirullailun myötä. Yhteistyökumppaneina toimivat Testausasema Kuntosyke Kirkkonummella sekä Jukka Harju foamroller.fi -sivustolta.

Kuntosykkeen kautta löydetylle tutkimusryhmälle järjestettiin maaliskuussa 2015 kaksi testikertaa, joiden aikana juoksijat suorittivat 45 minuutin intervallijuoksun nostaen syketasoja lähelle maksimia. Laktaattiarvot mitattiin ennen juoksua, heti juoksun jälkeen sekä heti palauttavan toimenpiteen jälkeen. Ensimmäisellä testikerralla palauttavana toimenpiteenä oli 15 minuutin ohjattu putkirullaus ja toisella testikerralla 15 minuutin hölkkä. Testiryhmään kuului yhdeksän maratonjuoksun harrastajaa sekä yksi kuntoliikunnan harrastaja, jotka olivat syntyneet vuosina 1952–1977.

Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli sekä laadullinen että määrällinen. Aineisto kerättiin veren laktaattipitoisuusmittauksilla Kuntosykkeen toimesta ja puolistrukturoiduilla kyselylomakkeilla, joita pyydettiin täyttämään heti juoksun jälkeen sekä yhden ja kahden päivän jälkeen testikerrasta. Puolistrukturoitujen kyselylomakkeiden avoimia vastauksia arvioitiin laadullisen sisällön analyysin menetelmin.

Tulosten mukaan putkirullaus tuotti subjektiivisesti paremmat palautumistuntemukset kahden päivän seurannassa, kun taas hölkkä tasasi heti suorituksen jälkeistä laktaattiarvoa tehokkaammin. Tulokset ovat melko lupaavia ja teoriaa myötäileviä, mutta otoksen ollessa pieni ei tuloksia voida yleistää eivätkä ne ole tilastollisesti merkittäviä. Putkirullauksen voisi ottaa aerobisen palautumisen rinnalle, jotta hyödyttäisiin molemmista metodeista. Tuloksia voivat hyödyntää niin jalkaterapeutit ja muut ammattilaiset, jotka ovat palautumisen kanssa tekemisissä kuin heidän kohderyhmänsäkin.

The aim of this thesis was to find out if foam rolling as an active recovery tool has an effect on subjective recovery feelings or on lactate balance during recovery. Cooperation partners were Testing Station Kuntosyke, Kirkkonummi, Finland and Jukka Harju from foamroller.fi, Helsinki, Finland. We compiled a semi-structured follow-up form and the Testing Station performed lactate balance measurements on a sample group which consisted of nine marathon runners and one non-competitive runner born between years 1952 and 1977.

We organized two tests in March 2015, where the participants got their blood lactate measured before the run, after the run and after the recovery method. The participants performed a maximal exertion running for 45 minutes and then performed a 15-minute foam rolling or jogging recovery. The participants were asked to fill in a follow-up form for two days after the tests in order to get the subjective recovery feelings data.

This thesis combined both qualitative and quantitative approach. Quantitative data was collected from the blood lactate measurements and qualitative data from a semi- structured follow-up form. Content analysis method was used to analyze the open questions in the follow-up form.

The results showed that jogging lowered the lactate values more effectively than foam rolling after a hard physical exertion. Due to subjective results after foam rolling the participants felt more recovered from the physical exertion than after using jogging as a recovery. Based on the results of the study, foam rolling could be used together with active jogging recovery and thus gain benefits from both methods. The results are not scientifically significant because of the small number of participants but they give useful information to podiatrists and other professionals working with sports and recovery.