Vanhempien kokemuksia kasvatuskumppanuuden toteutumisesta : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kirjallisuuskatsauksen metodia käyttämällä koota yhteen tutkimustietoa varhaiskasvatuksen kasvatuskumppanuudesta vanhempien kokemana, jotta varhaiskasvatuksen työalueen työntekijät voivat hyödyntää tätä tietoa kasvatuskumppanuutta suunniteltaessa ja kehitettäessä.

Kirjallisuuskatsauksen teoreettinen viitekehys koostui varhaiskasvatuksen käsitteen määrittelystä, kasvatuskumppanuudesta varhaiskasvatuksen yhteistyömuotona, vanhemmuuden tukemisesta kasvatuskumppanuuden avulla sekä vanhempien osallisuudesta lastensa varhaiskasvatuksessa. Tutkimusaineistona käytettiin ammattikorkeakoulutasoisten opinnäytetöiden tutkimustuloksia, joita analysoitiin teemoittelun avulla.

Tutkimustulosten perusteella vanhemmat pitävät kasvatuskumppanuutta merkityksellisenä osana päiväkotiyhteistyötä. Päivittäiset keskustelut, yhteisöllisyyden kokeminen, hoidon aloitusvaiheen pehmeät laskut sekä luottamus ja kuuleminen olivat asioita, joista vanhemmilla oli positiivisia kokemuksia ja joiden he kokivat vahvistaneen kasvatuskumppanuutta. Varhaiskasvatuskeskustelut, omahoitajuus ja tiedottaminen olivat aiheita, joista vanhemmilla oli monenlaisia kokemuksia ja mielipiteitä. Kehittämistä toivottiin etenkin sähköiseen viestintään, yhteisöllisyyden lisäämiseen sekä vanhempien ja työntekijöiden väliseen dialogiin.

Vanhempien kokemusten perusteella koostettiin kehitysehdotuksia kasvatuskumppanuuden parantamiseksi. Varhaiskasvatuskeskusteluja, omahoitajuutta sekä hoidon aloitusvaihetta tulee kehittää siten, että ne palvelevat sekä työntekijöiden että vanhempien tarpeita. Tiedottamisen kehittämistä on syytä jatkaa ja ottaa sähköinen tiedottaminen entistä laajemmin käyttöön. Päiväkodin yhteisöllisyyttä tulee lisätä. Vanhemmat tulee ottaa aiempaa paremmin mukaan sekä tapahtumien suunnitteluun että järjestämiseen, sillä heillä on paljon ideoita ja mahdollisesti myös suhteita, joiden avulla tapahtumia voidaan järjestää uusilla ja mielenkiintoisilla tavoilla. Työntekijöiden tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, miten he ottavat vanhemmat vastaan heidän tullessaan päiväkodille. Huomiota tulee myös kiinnittää vanhempien tasapuoliseen kohteluun iästä, kansallisuudesta ja sukupuolesta riippumatta. Työntekijän kertoessa vanhemmalle lapsen hoitopäivästä tulee kiinnittää huomiota siihen, miten ja millaista palautetta annetaan. Lisäksi työntekijöiden tulisi opetella tunnistamaan entistä paremmin vanhempien ja perheiden yksilöllisyys.

Purpose of the study was to assemble evidence-based knowledge of parents’ experiences about actualization of educational partnership in early childhood education. The aim was to describe parents’ experiences and to present development proposals about how to develop educational partnership based on their experiences.

The study was qualitative and the method was a descriptive literature review. Results of six previous studies on the same subject were used as the data and it was analyzed using the method of thematic analysis.

Results revealed that parents regarded educational partnership as a meaningful part of the co-operation with kindergartens. Slow and relaxed pace when the child is starting daycare, daily conversations, trust, paying attention in one’s communication and experiencing the sense of community were aspects that parents had positive experiences of and that they felt had strengthened the educational partnership. Primary nursing, early childhood education discussions and informing were aspects that divided parents’ experiences. Development was requested particularly for electronic communication, dialogue between the parents and employees and the sense of community.

Multiple proposals were made for developing educational parenting based on the experiences of the parents. Early childhood education discussions, primary nursing and starting daycare needs to be developed to serve both employees and parents’ needs better. Development of ways of informing needs to be continued and focused especially on electronic communications. Sense of community should be enhanced and parents should get to be more involved with the planning and organizing different events. Employees need to pay more attention to how they meet the parents when they come to kindergarten and how they describe children’s day to them. Personnel working at the field of early childhood education can make use of the results of the study to advance the planning and development of educational partnership.