Näyttöön perustuvan hoitotyön nykytilan kartoitus ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden valossa

Abstract

Opinnäytetyömme on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun tilaamaa näyttöön perustuvan hoitotyön ja sen johtamisen nykytilaan liittyvää nelivaiheista hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää kansalliseen käyttöön tarkoitettu toimintaohjelma näyttöön perustuvasta hoitotyöstä ja sen johtamisesta. Opinnäytetyömme kuuluu hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen, jossa kartoitetaan näyttöön perustuvan hoitotyön ja johtamisen nykytilaa. Tarkoituksenamme oli selvittää yleisluontoisena katsauksena, millaisia opinnäytetöitä näyttöön perustuvasta hoitotyöstä on tehty viimeisen 7 vuoden aikana. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa tietoa näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämiseen. Opinnäytetyömme on laadullisen tutkimuksen tyyppinen työ, jossa aineistona on ammattikorkeakoulujen hoitotyön koulutusohjelmaan tehdyt opinnäytetyöt. Laadullinen aineistomme on kerätty kirjallisuuskatsauksen periaatteita hyödyntäen. Käytimme aineiston analyysissä sisällön erittelyä ja abduktiivista sisällönanalyysiä, jossa käyttämämme valmis teoreettinen käsite oli strategisen johtamisen työkalu Balanced Scorecard (BSC). Aineistomme koostui 168:sta opinnäytetyöstä. Opinnäytetyöt oli tehty laadullisena tai määrällisenä tutkimuksena tai niiden yhdistelmänä, kirjallisuuskatsauksena tai toiminnallisena opinnäytetyönä. Aihealueiltaan opinnäytetyöt liittyivät asiakasnäkökulmaan, oppimisen ja kasvun näkökulmaan tai prosessinäkökulmaan. Taloudelliseen näkökulmaan liittyviä opinnäytetöitä ei aineistossamme ollut. Opinnäytetyömme perusteella voimme todeta, että jatkossa olisi tärkeää kartoittaa näyttöön perustuvaa hoitotyötä myös taloudellisesta näkökulmasta, joka kuuluu oleellisena osana hoitotyön johtamiseen. Tulevaisuudessa opinnäytetöissä voisi myös keskittyä enemmän johtamiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön, esimerkiksi työyhteisön ja yksittäisen hoitotyöntekijän hyvinvoinnin kannalta. Yllättävästi omaisten kokemukset nousi aineistossamme merkittäväksi osa-alueeksi. Jatkossa voisikin selvittää, miten eri potilasryhmien omaisia pystyttäisiin paremmin tukemaan terveydenhuollon keinoin. Myös henkilökunnan tietoja ja taitoja monikulttuuriseen hoitotyöhön tulisi kehittää. Opinnäytetyömme on hankkeen alkukartoitusta, ja aihe on todella laaja. Opinnäytetyömme perusteella vaikuttaisi siltä, että jatkossa voisi olla hyödyllistä kartoittaa opinnäytetöiden aiheita eri erikoisalojen sisällä, jolloin muodostuisi kattavampi kuva siitä, miltä erikoisaloilta on tehty paljon opinnäytetöitä ja mistä aiheista, sekä miltä erikoisaloilta kannattaisi jatkossa tuottaa opinnäytetöitä enemmän.

Our study is part of a project ordered by Metropolia University of Applied Sciences. The aim of the project is to develop an operation program of evidence-based nursing and management for national use. The project has four phases. Our study belongs to the first phase of the project. The aim of our study was to gather information on evidence-based nursing in order to improve nursing. Our purpose was to chart with general overview what kind of Bachelor’s Theses were made of evidence-based nursing and health care in 2009–2015. In our study we used the methods of qualitative researches. We gathered our qualitative material utilizing the principles of literature review. The data in our study were polytechnic theses of the nursing training programme. We analysed our data using content quantification and abductive subject analysis. We used The Balanced Scorecard (BSC) as a base for our analysis. Our data consisted of 168 polytechnic theses. They were made with qualitative methods, quantitative methods or as a combination of those, or as a literature review or produced something practical for the work environment. Subject areas in our data involve perspectives from customers, learning and development and processes. None of these polytechnic theses were made from an economical perspective. As a conclusion we discovered that in future it might be important to chart evidence-based nursing also from economical perspective, because it is an essential part of management in nursing. Future studies should focus more on leadership and multi-professional teamwork, for instance from the perspective of the wellbeing of work communities or of individual workers. Surprisingly a quite considerable part of our data consisted of experiences of relatives. In future it would be valuable to sort out how we could better support relatives within health care. Also personnels knowledge and skills about multicultural nursing should be increased. Our study belongs to the first phase of the project and the subject is very broad. In future it would be wise to split the subject to smaller pieces, for example according to specialties of nursing. That way we might get information about from which specialties there are plenty of studies and from which specialties more studies should be made.