Satujen ja sadutuksen merkitys varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten Vaasan kaupungin päiväkodeissa käytetään satuja ja sadutusmenetelmää. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää, miten lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat suhtautuvat satujen käyttöön ja sadutukseen työmenetelminä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada myös käsitys siitä, millä tavoin kasvattajat kokevat satujen ja saduttamisen vaikuttavan lapsen kasvuun, käyttäytymiseen ja kehitykseen. Opinnäytetyössä käsiteltiin varhaiskasvatusta ja sitä ohjaavia lakeja ja asiakirjoja sekä satujen ja sadutuksen teoreettista viitekehystä. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoitujen kyselylomakkeiden avulla. Kyselylomakkeiden avulla koottu aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia apuna käyttäen. Kysely toteutettiin neljässä Vaasan kaupungin päiväkodissa ja kyselyyn vastasivat lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat. Tutkimuksen vastausprosentti oli 62 ja vastauksia saatiin analysoitavaksi 31 kappaletta. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat suhtautuvat positiivisesti satujen käyttöön ja sadutukseen työmenetelminä. Suurin osa kasvattajista lukee päivittäin lapsille satuja, mutta sadutusmenetelmää käytetään kuitenkin harvemmin, vain muutaman kerran vuoden aikana. Satujen käyttö liittyy moniin eri tilanteisiin päivähoidossa, mutta yleisimmin satuja luetaan lepohetkien ja ohjatun toiminnan yhteydessä. Sadutusmenetelmää käytetään useimmiten etukäteen suunnitellusti. Tutkimus osoitti satujen käytön ja sadutusmenetelmän olevan osa Vaasan kaupungin päiväkotien arkea.

The purpose of this bachelor’s thesis was to study how fairytales and storycrafting are used in daycare centres in Vaasa. The aim was to find out what children’s nurses and kindergarten teachers think about using fairytales and storycrafting as a work method. One aim was also to see how early childhood educators feel fairytales and storycrafting affect a child’s growth, behaviour and development. The theoretical frame deals with early childhood education, laws and documents guiding it and the theoretical frame of fairytales and storycrafting. The study was carried out with semistructured questionnaires and the material was analysed with materialbased content analysis method. The inquiry was carried out in four daycare centres in Vaasa and the questionnaire was answered by kindergarten teachers and children’s nurses. The response rate was 62% and 31 questionniares were filled in and analysed. The results show that kindergarten teachers and children’s nurses have a positive attitude toward using fairytales and storycrafting as work methods. Most of the early childhood educators read fairy tales daily for children but storycrafting is used rarely though. Storytelling is used in many kinds of situations but usually fairy tales are read during naps or supervised activity. Storycrafting is usually planned beforehand. The study indicated that storytelling and storycrafting are a part of everyday work in daycare centres in Vaasa.