Satujen ja sadutuksen merkitys varhaiskasvatuksessa
Viitanen, Mira; Siponen, Mariia (2015)
Viitanen, Mira
Siponen, Mariia
Vaasan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112617970
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112617970
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten Vaasan kaupungin päiväkodeissa käytetään satuja ja sadutusmenetelmää. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää, miten lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat suhtautuvat satujen käyttöön ja sadutukseen työmenetelminä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada myös käsitys siitä, millä tavoin kasvattajat kokevat satujen ja saduttamisen vaikuttavan lapsen kasvuun, käyttäytymiseen ja kehitykseen.
Opinnäytetyössä käsiteltiin varhaiskasvatusta ja sitä ohjaavia lakeja ja asiakirjoja sekä satujen ja sadutuksen teoreettista viitekehystä. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoitujen kyselylomakkeiden avulla. Kyselylomakkeiden avulla koottu aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia apuna käyttäen. Kysely toteutettiin neljässä Vaasan kaupungin päiväkodissa ja kyselyyn vastasivat lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat. Tutkimuksen vastausprosentti oli 62 ja vastauksia saatiin analysoitavaksi 31 kappaletta.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat suhtautuvat positiivisesti satujen käyttöön ja sadutukseen työmenetelminä. Suurin osa kasvattajista lukee päivittäin lapsille satuja, mutta sadutusmenetelmää käytetään kuitenkin harvemmin, vain muutaman kerran vuoden aikana. Satujen käyttö liittyy moniin eri tilanteisiin päivähoidossa, mutta yleisimmin satuja luetaan lepohetkien ja ohjatun toiminnan yhteydessä. Sadutusmenetelmää käytetään useimmiten etukäteen suunnitellusti. Tutkimus osoitti satujen käytön ja sadutusmenetelmän olevan osa Vaasan kaupungin päiväkotien arkea.
Opinnäytetyössä käsiteltiin varhaiskasvatusta ja sitä ohjaavia lakeja ja asiakirjoja sekä satujen ja sadutuksen teoreettista viitekehystä. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoitujen kyselylomakkeiden avulla. Kyselylomakkeiden avulla koottu aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia apuna käyttäen. Kysely toteutettiin neljässä Vaasan kaupungin päiväkodissa ja kyselyyn vastasivat lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat. Tutkimuksen vastausprosentti oli 62 ja vastauksia saatiin analysoitavaksi 31 kappaletta.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat suhtautuvat positiivisesti satujen käyttöön ja sadutukseen työmenetelminä. Suurin osa kasvattajista lukee päivittäin lapsille satuja, mutta sadutusmenetelmää käytetään kuitenkin harvemmin, vain muutaman kerran vuoden aikana. Satujen käyttö liittyy moniin eri tilanteisiin päivähoidossa, mutta yleisimmin satuja luetaan lepohetkien ja ohjatun toiminnan yhteydessä. Sadutusmenetelmää käytetään useimmiten etukäteen suunnitellusti. Tutkimus osoitti satujen käytön ja sadutusmenetelmän olevan osa Vaasan kaupungin päiväkotien arkea.