Ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus krooniseen alaselkäkipuun osallistujien näkökulmasta
Ylijoki, Elina; Ervasti, Heli (2015)
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015113018510
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015113018510
Tiivistelmä
Selkäkivut ja -sairaudet ovat merkittävä työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä. Selkäsairauksien aiheuttamat työkyvyttömyyseläkekustannukset olivat vuonna 2012 Suomessa 119,8 miljoonaa euroa. Terveys 2011- tutkimuksen mukaan selkäkivut ovat lisääntyneet Suomalaisilla. Pitkäaikaista selkäkipua esiintyy naisilla 10 % ja miehillä 11 %.
Ojala (2015) tarkastelee kroonista kipua mentaalisena tilana, jossa potilaan koko elämäntilanne voi muuttua. Koska kokemus kroonisesta kivusta ja sen aiheuttamista muutoksista on yksilöllistä, tulee myös sen hoitamisen olla yksilöllistä. Kuntoutujan osallisuus kuntoutuksen suunnitteluun ja etenemiseen on ajankohtainen kansallisissa ohjelmissa ja tutkimuksissa esille noussut kuntoutuksen haaste.
Tutkimuksemme kohteena on Oulun kaupungin kuntoutuspalvelujen toteuttama Voimavaroja selän kuntoutukseen -fysioterapiaryhmä, joka toteutetaan kuntoutujan osallisuutta tukevan työskentelytavan mukaisesti. Fysioterapiaan yhdistyy kognitiivis-behavioraalinen hoitomenetelmä ja konservatiivinen fysioterapia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kroonisesta selkäkivusta kärsivät kuntoutujat kokevat tässä muodossa toteutettavan ryhmäkuntoutuksen vaikuttavan heidän kokemaansa kipuun ja sen tuomaan haittaan.
Tutkimus on empiirinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin osallistujilta pyydetyn alku- ja loppukyselyn, palautekyselyn ja Oswestryn oire- ja haittakyselyn avulla sekä ryhmää havainnoimalla. Alku- ja loppukyselyssä kipua arvioitiin VAS-janan ja kipupiirrosten avulla. Ryhmään osallistui kuusi kuntoutujaa. Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää.
Tutkimuksen perusteella osallistujien kokema kivun tuoma toimintakyvyn haitta pieneni. Kipu väheni VAS-janalla arvioituna ja kipu ylä- ja alaraajoissa väheni. Osallistujien kivunhallintakeinot muuttuivat passiivisista aktiivisiksi. Keskeinen tuloksiin vaikuttava tekijä oli kivun hyväksyminen ja sitä kautta kokemukset kivun aiheuttaman haitan vähenemisestä.
Kognitiivis-behavioraalinen terapia yhdistettynä perinteiseen ryhmäkuntoutukseen sopii kuntoutujille, jotka kärsivät kroonisesta epäspesifistä selkäkivusta ja joiden kipuoireiluun liittyy psykososiaalisia tekijöitä. Kuntoutujan osallisuutta tukevaa työotetta, joka perustuu motivoivan haastattelun periaatteisiin, voidaan käyttää toimivasti myös ryhmäkuntoutuksessa
Ojala (2015) tarkastelee kroonista kipua mentaalisena tilana, jossa potilaan koko elämäntilanne voi muuttua. Koska kokemus kroonisesta kivusta ja sen aiheuttamista muutoksista on yksilöllistä, tulee myös sen hoitamisen olla yksilöllistä. Kuntoutujan osallisuus kuntoutuksen suunnitteluun ja etenemiseen on ajankohtainen kansallisissa ohjelmissa ja tutkimuksissa esille noussut kuntoutuksen haaste.
Tutkimuksemme kohteena on Oulun kaupungin kuntoutuspalvelujen toteuttama Voimavaroja selän kuntoutukseen -fysioterapiaryhmä, joka toteutetaan kuntoutujan osallisuutta tukevan työskentelytavan mukaisesti. Fysioterapiaan yhdistyy kognitiivis-behavioraalinen hoitomenetelmä ja konservatiivinen fysioterapia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kroonisesta selkäkivusta kärsivät kuntoutujat kokevat tässä muodossa toteutettavan ryhmäkuntoutuksen vaikuttavan heidän kokemaansa kipuun ja sen tuomaan haittaan.
Tutkimus on empiirinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin osallistujilta pyydetyn alku- ja loppukyselyn, palautekyselyn ja Oswestryn oire- ja haittakyselyn avulla sekä ryhmää havainnoimalla. Alku- ja loppukyselyssä kipua arvioitiin VAS-janan ja kipupiirrosten avulla. Ryhmään osallistui kuusi kuntoutujaa. Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää.
Tutkimuksen perusteella osallistujien kokema kivun tuoma toimintakyvyn haitta pieneni. Kipu väheni VAS-janalla arvioituna ja kipu ylä- ja alaraajoissa väheni. Osallistujien kivunhallintakeinot muuttuivat passiivisista aktiivisiksi. Keskeinen tuloksiin vaikuttava tekijä oli kivun hyväksyminen ja sitä kautta kokemukset kivun aiheuttaman haitan vähenemisestä.
Kognitiivis-behavioraalinen terapia yhdistettynä perinteiseen ryhmäkuntoutukseen sopii kuntoutujille, jotka kärsivät kroonisesta epäspesifistä selkäkivusta ja joiden kipuoireiluun liittyy psykososiaalisia tekijöitä. Kuntoutujan osallisuutta tukevaa työotetta, joka perustuu motivoivan haastattelun periaatteisiin, voidaan käyttää toimivasti myös ryhmäkuntoutuksessa