Synnytykseen valmistautuminen : katsaus kirjallisuuteen
Dawson, Erja; Krüger, Anu (2015)
Dawson, Erja
Krüger, Anu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118630
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118630
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on osa Verraton –hanketta, jossa tuotetaan selkeäkielistä materiaalia lapsiperheille vauvastakouluikaan.fi –verkkopalveluun Metropolian ja THL:n yhteistyönä. Opinnäytetyön tuotteena valmistuu selkeäkielinen artikkeli synnytykseen valmistautumisesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä tutkimustietoa on saatavilla synnytykseen valmistautumisen eri tavoista ja valmistautumisen vaikutuksista synnytykseen ja synnytyskokemukseen.
Työ toteutettiin soveltavana kirjallisuuskatsauksena, jota ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: 1. Millä tavoin naiset tai heidän kumppaninsa ovat valmistautuneet synnytykseen? 2. Miten valmistautuminen on vaikuttanut tai sen on koettu vaikuttavan synnytykseen, synnytyskokemukseen, hallinnan tunteeseen tai synnytyskipuun?
Lähteissämme esiintyi useita synnytykseen valmistautumisen tapoja, joista useimmat olivat kurssimuotoisia. Valmistautumalla naiset kartuttivat tietoa ja saivat usein konkreettisen apuvälineen tai menetelmän synnytyskivun ja synnytyksen kohtaamiseen. Naisten saadessa konkreettisia välineitä myös hallinnan tunne lisääntyi ja oli todennäköisesti myös syy tukihenkilöiden aktiivisuuden lisääntymiseen synnytyksissä. Synnytyssuunnitelman laatiminen oli hyödyllistä suurelle osalle naisista erityisesti, kun se laadittiin yhdessä ammattilaisen kanssa. Valmistautumisen ja perhe-/synnytysvalmennuksen hyödyllisyys jakoi mielipiteitä. Suuressa osassa tutkimuksista tuli ilmi, että osa naisista koki valmistautumisen hyödyttömäksi.
Vaikutuksesta synnytyksen kulkuun ja sen lopputulokseen ei saatu tarpeeksi vahvaa näyttöä, jotta voitaisiin olettaa valmistautumisella olevan vaikutusta synnytykseen. Sen sijaan valmistautuminen näyttäisi vaikuttavan synnytyskokemukseen, päätöksentekoon osallistumiseen ja kipukokemukseen. Valmistautumisella voi vähentää pelkoa, lisätä omaa tai tukihenkilön aktiivisuutta, sekä parantaa omaa kokemustaan hallinnan tunteesta. Terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli tiedonjakajana ja naisten synnytykseen valmistajana, sekä synnytyksen aikana että perhevalmennuksessa. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä löytää menetelmät, jotka auttavat perheitä valmistautumaan synnytykseen myös itsenäisesti. Erilaisista synnytykseen valmistautumisen tavoista, kuten synnytyslaulusta, raskausjoogasta ja selviytymiskeinoista ei löydy tarpeeksi kotimaista tutkittua tietoa.
Työ toteutettiin soveltavana kirjallisuuskatsauksena, jota ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: 1. Millä tavoin naiset tai heidän kumppaninsa ovat valmistautuneet synnytykseen? 2. Miten valmistautuminen on vaikuttanut tai sen on koettu vaikuttavan synnytykseen, synnytyskokemukseen, hallinnan tunteeseen tai synnytyskipuun?
Lähteissämme esiintyi useita synnytykseen valmistautumisen tapoja, joista useimmat olivat kurssimuotoisia. Valmistautumalla naiset kartuttivat tietoa ja saivat usein konkreettisen apuvälineen tai menetelmän synnytyskivun ja synnytyksen kohtaamiseen. Naisten saadessa konkreettisia välineitä myös hallinnan tunne lisääntyi ja oli todennäköisesti myös syy tukihenkilöiden aktiivisuuden lisääntymiseen synnytyksissä. Synnytyssuunnitelman laatiminen oli hyödyllistä suurelle osalle naisista erityisesti, kun se laadittiin yhdessä ammattilaisen kanssa. Valmistautumisen ja perhe-/synnytysvalmennuksen hyödyllisyys jakoi mielipiteitä. Suuressa osassa tutkimuksista tuli ilmi, että osa naisista koki valmistautumisen hyödyttömäksi.
Vaikutuksesta synnytyksen kulkuun ja sen lopputulokseen ei saatu tarpeeksi vahvaa näyttöä, jotta voitaisiin olettaa valmistautumisella olevan vaikutusta synnytykseen. Sen sijaan valmistautuminen näyttäisi vaikuttavan synnytyskokemukseen, päätöksentekoon osallistumiseen ja kipukokemukseen. Valmistautumisella voi vähentää pelkoa, lisätä omaa tai tukihenkilön aktiivisuutta, sekä parantaa omaa kokemustaan hallinnan tunteesta. Terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli tiedonjakajana ja naisten synnytykseen valmistajana, sekä synnytyksen aikana että perhevalmennuksessa. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä löytää menetelmät, jotka auttavat perheitä valmistautumaan synnytykseen myös itsenäisesti. Erilaisista synnytykseen valmistautumisen tavoista, kuten synnytyslaulusta, raskausjoogasta ja selviytymiskeinoista ei löydy tarpeeksi kotimaista tutkittua tietoa.