Kuntouttavan korvaushoitoyksikön arviointimenetelmien kartoitus

Abstract

Opinnäytetyön aiheena on asiakkaiden toimintakykyä mittaavien arviointimenetelmien kartoitus Helsingin Diakonissalaitoksen päihde- ja mielenterveystyön yksikön kuntouttavan korvaushoidon toimipisteessä. Pääpaino työssä on kartoittaa vastuuhoitajien käytössä olevia menetelmiä sekä toimintakyvyn osa-alueiden tarkemman arvioinnin tarvetta yksikössä. Lisäksi työssä etsitään uusia moniammatillisesti käytettäviä arviointimenetelmiä. Opinnäytetyön tuloksia voivat hyödyntää kuntouttavan korvaushoidon toimipisteen työntekijät. Opinnäytetyöstä hyötyvät myös aiheesta kiinnostuneet sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä päihdealaan liittyvää tietoutta tarvitsevat opiskelijat.

Opinnäytetyön laadullista haastatteluaineistoa analysoitiin teorialähtöisesti kanadalaisen toiminnallisuuden ja sitoutumisen mallin (CMOP-E) pohjalta. Sen lisäksi opinnäytetyössä hyödynnetään tietoutta päihteistä ja päihdekuntoutuksesta, pääpainona opioidit. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuutta (6) Helsingin Diakonissalaitoksen kuntouttavan korvaushoidon yksikön työntekijää. Uusia arviointimenetelmiä etsittiin kirjoista sekä internet-lähteistä.

Opinnäytetyön analyysin mukaan eniten toivottiin kognitiivisten osatekijöiden arviointimenetelmiä. Tuloksen mukaan vastuuhoitajien käytettävissä olevat strukturoidut menetelmät kohdistuvat pitkälti ihmisen fyysisen ja affektiivisen osatekijän arviointiin, kognitiivisuuden arvioinnin jäädessä vähemmälle. Opinnäytetyön tuloksena korostui tarve kognitiivisuutta mittaavalle strukturoidulle menetelmälle, joka ei perustuisi kokonaisuudessaan asiakkaan itsearviointiin. Yksikön käyttöön ehdotettiin Montreal Cognitive Assessment (MoCA) ja Clock Drawing Test arviointimenetelmiä.

Terapeutin työkentästä riippumatta päihdeongelmat koskettavat monia toimintaterapeuttien asiakkaita. Päihdeongelmiin tarvitaan myös erilaisia hoito- ja kuntoutuspalveluja. Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan päihdealalla toteutetusta toimintaterapiasta. Kiinnostavia jatkotutkimusaiheita voisi syntyä esimerkiksi toimintaterapian arviointi- ja kuntoutuskäytänteiden eri mahdollisuuksista päihdehuollon avopalveluissa. Myös uusien moniammatillisesti käytettävien menetelmien kartoitus toisi arvokasta lisätietoa päihdekuntoutuksessa hyödynnettäväksi.

This is a study of the methods used in assessing clients’ ability to function in Rehabilitative Opioid Substitution Treatment Unit of Substance Abuse Service in Helsinki Deaconess Institute. The main purpose was to survey the existing assessment methods used by the unit’s health care professionals, and to find out in which components of ability to function further evaluation is needed. Also multi-professionally usable assessment methods were considered. The results of this thesis can be utilized by the employees of the Rehabilitative Opioid Substitution Treatment Unit. The thesis can also benefit health care professionals who are interested in this topic and students in need for information about substance abuse services.

The qualitative interview material was analyzed theoretically based on the Canadian Model of Occupational Performance and Engagement (CMOP-E). Furthermore, in this thesis the knowledge of intoxicants and substance rehabilitation is utilized, mainly focusing on opioids. We gathered the data for this study by interviewing six (6) health care professionals at the Rehabilitative Opioid Substitution Treatment Unit of Helsinki Deaconess Institute. The new assessment methods were searched from books and online sources.

The results showed that the most requested outcome was a new method for assessing client’s cognition. It was also discovered that currently the structured methods available for the unit’s health care professionals were mainly focused on individual’s physical and affective component and the cognitive component was assessed to a lesser extent. As a result we found that the unit needed a structured method that was not entirely self-evaluated by the client. The new assessment methods suggested for the use of the unit were the Montreal Cognitive Assessment (MoCA) and the Clock Drawing Test.

Regardless of the occupational therapist’s work field substance abuse is often connected to their clients’ life. Clients with substance abuse-related problems also need different kinds of health care and rehabilitation services. We emphasize that more research about occupational therapy within substance abuse services is needed. Interesting topics could be found in occupational therapy practices within outpatient care. Also a survey of new multi-professionally usable assessment methods would provide valuable information for substance abuse rehabilitation.