Tavoitteiden asettaminen nuoren kanssa : väline tavoitteiden asettamiseen Vamoksen työntekijöille ja nuorille

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutui kehittämistyönä, jonka ensisijainen tavoite oli kehittää väline tavoitteiden asettamiseen Vamoksen Herttoniemen toimipisteeseen. Vamos on 16−29-vuotiaille nuorille suunnattu matalan kynnyksen palvelu, joka tarjoaa tukea nuoren sen hetkiseen elämäntilanteeseen. Palvelun päätavoitteena on auttaa nuorta pääsemään opiskelu- tai työpaikkaan. Vamos-palveluissa oli herännyt tarve edistää tavoitteiden asettamisen tapaa nuoren kanssa ja löytää keino, miten eteneminen tavoitteiden suuntaisesti saataisiin näkyväksi. Tavoitteen suuntaan etenemisen näkyväksi tekeminen otettiin opinnäytetyön toiseksi tavoitteeksi.

Työn taustateorioina käytettiin toimintaterapian teoriaa kanadalaisesta toiminnallisuuden ja sitoutumisen mallista, jossa tarkastellaan ihminen, toiminta ja ympäristö -käsitteiden avulla ihmisen toiminnallista suoriutumista. Malliin pohjautuvaa COPM-haastattelua on myös hyödynnetty välineen kehittämisessä. Lisäksi on käytetty teoriatietoa nuorten normaali kehityksestä ja tavoitteiden asettamisesta, erityisesti SMART-tekniikasta. Opinnäytetyön aineisto on hankittu laadullisin menetelmin haastattelemalla kahta Vamoksen työntekijää sekä Vamos-nuoria. Haastattelukysymykset muodostettiin tutkimuskysymysten pohjalta ja tulokset analysoitiin teemoittelemalla tutkimuskysymysten avulla.

Kehittämistyön tuloksena syntyi kaksivaiheinen väline. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan asioita, joihin nuori haluaa muutosta omassa elämässään tällä hetkellä. Näiden asioiden pohjalta muodostetaan SMART-tavoitteita. Toisessa vaiheessa SMART-tavoitteet siirretään tavoitepolulle, joka mahdollistaa tavoitteessa etenemisen seurattavuuden. Välineen kehittämisessä on otettu huomioon välineen sovellettavuus. Välinettä voi käyttää kaikki Vamoksen työntekijät koulutustaustasta riippumatta. Vamoksen työntekijöiden on tarkoitus koekäyttää ja jatko kehittää välinettä.

Muutosta voidaan todentaa tavoitteita asettamalla sekä tavoitteissa edistymistä seuraamalla. Tämän muutoksen näkyväksi tekeminen on ajankohtaista, sillä sen avulla voidaan todentaa palveluiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Tämä kehittämistyö pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen. Vaikka tässä opinnäytetyössä kehitetty väline on tarkoitettu Vamos-palveluihin, toivotaan siitä hyötyvän myös muut moniammatilliset työyhteisöt.

The main purpose of this study, which is a development work, was to develop a tool for setting goals in Vamos services for one of the offices in Helsinki, Finland. Vamos is a low-threshold service for the young aged 16 to 29 in the risk of social exclusion run by Helsinki Deaconess Institute. The service gives support for the young based on their life situation and the main goal of this service is to help the young to find a school or a work place. The service was willing to find a way to improve the way of setting goals with the young and to find a way to be able to show the improvement in the process of working towards the goals, which became the second purpose of this study.

As for the theoretical background of this study, Canadian model of occupational performance and engagement was used as a frame of reference. The model examines the occupational performance of humans using the terms human, occupation and environment. The COPM interview which is based on the model, was also utilized when developing the tool. In addition, theory of the normal development of the young and theory about setting goals, especially the SMART technique, were used as a frame of reference. A qualitative method for collecting data was used in this study. Two employees and few young people at Vamos were interviewed. The questions for the interview were formed based on the research questions and the results were analyzed by sorting the questions into themes based on the research questions.

The result of the development work was a tool with two parts. The first part is a stage to map the things that the young person wants to change in his or her life at that moment. The next step is to form SMART goals from the things the young wants to change. The second part of the tool is to place these SMART goals into a goal path which enables to follow the development towards achieving the goals. It is possible to adapt the tool according to the user’s needs and any employee at Vamos can use the tool regardless of their educational background. The employees at Vamos are intended to test and to develop the tool.

As a conclusion setting goals gives an opportunity to verify change. Nowadays it is significant to show this change as it correlates with the effectiveness and efficiency of the service. This development work strives for meeting this challenge. Even though the tool in this study was developed for the Vamos services, we hope that other multidisciplinary teams can utilize it.