Laskimonsisäisen mikrobilääkehoidon turvallisuuden toteutuminen hoitotyössä
Koskinen, Ulla-Maija; Kylmänen, Mirja (2015)
Koskinen, Ulla-Maija
Kylmänen, Mirja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118745
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118745
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa TOLA-kehittämishanketta, jossa tavoitteena on kehittää näyttöön perustuva yhdenmukainen toimintamalli, tukemaan laskimonsisäisen mikrobilääkkeenannon ja aseptiikan oikeaa toteutusta osana potilashoidon turvallisuutta. Tarkoituksena on kehittää sairaanhoitajien laskimonsisäisen mikrobilääkehoidon oikeellisuuden ja aseptiikan hallintaa. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ja Helsingin Yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) Medisiininen tulosyksikkö, Infektiosairauksien -ja keuhkosairauksien klinikka.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä yhteenveto TOLA-hankkeessa aiemmin tehdyistä opinnäytetöistä, jotka on tehty havainnointimenetelmää käyttäen yhteistyöosastoilla. Opinnäytetyön aineisto on kerätty havainnoimalla sairaanhoitajien toimintaa heidän toteuttaessaan perifeeristä laskimonsisäistä mikrobilääkehoitoa. Havainnointitutkimuksella on aineistossa kartoitettu lääkkeenannon ja aseptiikan oikeellisuuden toteutumista laskimonsisäisessä mikrobilääkehoidossa.
Aineiston mukaan käsien desinfiointitekniikassa oli kaikkein eniten puutteita. Käsiä ei desinfioitu riittävän kauan (30 sekuntia), eikä käsihuuhdetta otettu riittävästi (3-5 ml). Sormia hierottiin toisen käden kämmeniä vasten vain 4,3 %:ssa havainnoinneista. Kämmenselkien hieromisessa sormien ollessa lomittain, peukaloiden hieromisessa erikseen ja sormien hieromisessa koukistettuina vastakkain oli kaikissa havainnoinneissa puutteita. Infuusiojäännöstä havaittiin jäävän usein niin lääkkeen valmistelun, kuin lääkkeen antamisenkin yhteydessä. Suojavarusteiden käyttämisessä oli myös puutteita työskenneltäessä laminaarikaapin ääressä. Potilaan henkilöllisyys tarkistettiin lääkkeenannon yhteydessä vain 25,9 % havainnoinneista.
Havainnoinnit ovat erinomainen tapa saada tietoa käsihygienian toteutumisesta käytännön sairaanhoitajan työssä, ja siitä saadut tulokset palautteena osastoille merkittävä tapa kehittää käsihygienian noudattamista. Saaduilla tuloksilla on merkitystä kehitettäessä laskimonsisäisen mikrobilääkeannon oikeellisuutta ja aseptiikkaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä yhteenveto TOLA-hankkeessa aiemmin tehdyistä opinnäytetöistä, jotka on tehty havainnointimenetelmää käyttäen yhteistyöosastoilla. Opinnäytetyön aineisto on kerätty havainnoimalla sairaanhoitajien toimintaa heidän toteuttaessaan perifeeristä laskimonsisäistä mikrobilääkehoitoa. Havainnointitutkimuksella on aineistossa kartoitettu lääkkeenannon ja aseptiikan oikeellisuuden toteutumista laskimonsisäisessä mikrobilääkehoidossa.
Aineiston mukaan käsien desinfiointitekniikassa oli kaikkein eniten puutteita. Käsiä ei desinfioitu riittävän kauan (30 sekuntia), eikä käsihuuhdetta otettu riittävästi (3-5 ml). Sormia hierottiin toisen käden kämmeniä vasten vain 4,3 %:ssa havainnoinneista. Kämmenselkien hieromisessa sormien ollessa lomittain, peukaloiden hieromisessa erikseen ja sormien hieromisessa koukistettuina vastakkain oli kaikissa havainnoinneissa puutteita. Infuusiojäännöstä havaittiin jäävän usein niin lääkkeen valmistelun, kuin lääkkeen antamisenkin yhteydessä. Suojavarusteiden käyttämisessä oli myös puutteita työskenneltäessä laminaarikaapin ääressä. Potilaan henkilöllisyys tarkistettiin lääkkeenannon yhteydessä vain 25,9 % havainnoinneista.
Havainnoinnit ovat erinomainen tapa saada tietoa käsihygienian toteutumisesta käytännön sairaanhoitajan työssä, ja siitä saadut tulokset palautteena osastoille merkittävä tapa kehittää käsihygienian noudattamista. Saaduilla tuloksilla on merkitystä kehitettäessä laskimonsisäisen mikrobilääkeannon oikeellisuutta ja aseptiikkaa.