Koulun elämää ja elämän koulua : Opettaja luokkayhteisön hyvinvointia edistämässä siirtymävaiheessa neljänneltä viidennelle luokalle uuteen ryhmään.

Abstract

Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö on jatkoa Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikön ja Kempeleen kunnan peruskoulujen jo 20 vuotta jatkuneeseen yhteistyöhön lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämiseksi. Tässä kehittämistyössä kehitettiin Kempeleen Kirkonkylän kouluyhteisön työskentelyä siirtymävaiheessa, jossa 5. luokalle Kirkonkylän kouluun siirtyy oppilaita kahdesta muusta koulusta koulun omien oppilaiden lisäksi ja oppilaista muodostetaan kokonaan uudet luokkaryhmät. Kehittämistyön johtoajatuksena prosessin alusta saakka on ollut kehittää siirtymävaiheen niin kutsuttua ryhmäyttämistyöskentelyä luokkayhteisön yhtenäisyyttä ja hyvinvointia tukevaksi. Kohderyhmäksi ja näkökulmaksi tähän kehittämistyöhön valikoitui opettajan näkökulma, sillä opettajana ryhmän ohjaajana ja siirtymävaiheessa kehittyvällä opettaja-oppilassuhtella tiedetään olevan merkittävä rooli oppilaan sopeutumiselle ja oppilaan eheän koulupolun kehittymiselle. Työssä korostuu toimintaterapeuttinen näkökulma, sillä sen yhtenä tavoitteena on koulun toimintaterapeutin roolin konkeretisoituminen koulutyön tukena.

Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä esitin tutkimustehtävänä kuvata, miten opettaja voi tukea luokkayhteisön hyvinvointia oppilaiden siirtymävaiheessa uuteen ryhmään. Tätä tulosta lähestyttiin kuvaamalla opettajien kokemuksia siirtymävaiheen työskentelystä ja tutkimalla myös oppilaiden kokemuksia kehittämistyön tueksi. Tutkimuksellinen vaihe toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa opettajien kokemuksia siirtymävaiheen työskentelystä tutkittiin ryhmämuotoisella teemahaastattelulla. Oppilaiden osallisuutta tukeva tiedonkeruu toteutettiin toiminnallisin, osallistavin menetelmin. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä, jossa opettajien kokemuksia siirtymävaiheen työskentelystä kuvaamaan muodostui viisi pääluokkaa: jotka ovat oppilas siirtymävaiheessa, opettaja kasvattajana ryhmässä, siirtymävaiheen käytännöt ja ryhmän hyvinvointi. Oppilaiden tutkimustulokset jakaantuvat kolmeen pääluokkaan: Oppilaiden kokemuksia omasta luokkaryhmästään, Oppilaiden kokemuksia ryhmäytyvistä edistävistä käytännöistä sekä Oppilaiden käsityksiä turvallisen ryhmän ominaisuuksista.

Tutkimuksellisen vaiheen jälkeen kehittäminen jatkui kahdessa kehittämistyöpajssa, joissa kehitettiin yhteisesti valittuja siirtymävaiheen ja ryhmäytymistyöskentelyn käytäntöjä suunnitellen luokan ryhmäytymistä tukevaa ohjelmaa ensimmäiselle kouluviikolle sekä prosessina jatkuvaan ryhmäytymiseen. Lisäksi tehtiin suunnitelmia tiedonsiirtokäytäntöjen uudistamiseen.

This development work research continues the cooperation, since already 20 years, between the School of Social and Health Care at Oulu University of Applied Sciences and the comprehensive schools in the municipality of Kempele, which aims to contribute to the welfare and mental health of children and youth. The objective of this development research has been to develop the working of the school community at Kempele Kirkonkylän koulu at the transitional phase where pupils from two other schools join pupils of the 5th grade at the centre school and completely new classes are being formed. From the beginning of the project, the main idea of the developing work has been to develop group building at the transitional phase to support the integrity and welfare in the class. I have chosen the teacher as target and approach since the teacher’s role as a group leader together with the teacher-pupil relationship in the transition is known to have significance for the orientation and the development of a pupil’s solid learning path. The research emphasizes the role of an occupational therapist since one of the aims is to concretize their supportive role for the schoolwork.

In this development work research my theme for research was to describe how a teacher can support the welfare in the class when pupils are moved into a new group. Teachers’ experiences about working at the transitional phase were studied as well as the pupils’ experiences, in order to support the development work. The research was carried out as a qualitative study in the shape of group interviews about the teachers’ experiences of working at the transition phase. Data collection regarding the pupils’ participation was conducted by functional participatory methods. The research data was analyzed in a material-based content analysis. The result is divided into five main categories: pupil at the transition phase, teacher as an educator in a group, practices at the transition phase and welfare of the group. Studies about the pupils are divided into three main categories: pupils’ experiences of their own class, pupils’ experiences of practices contributing to team building and pupils’ ideas of characteristics of a safe group.

After the research phase, practices of transition and group forming, as collectively agreed, were further developed in two workshops.