Poistoilman lämmön talteenoton jälkiasennus ja sisäilmasto asuinkerrostaloissa
Laxman, Iina (2015)
Laxman, Iina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218829
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218829
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyöprojektin tarkoituksena oli kartoittaa poistoilman lämmön talteenoton jälkiasennuksien vaikutuksia asuinkerrostalojen energiankäyttöön ja sisäilmastoon. Aiheeseen liittyen tehtiin kaksi opinnäytetyötä, joista toinen keskittyy energiapuoleen ja toinen sisäilmastoasioihin. Tässä sisäilmasto-osuudessa keskitytään laajemmin erilaisiin sisäilmastotekijöihin, lämmön talteenottoon sekä niiden mahdollisiin yhteyksiin. Työssä tarkasteltava asuinkerrostalokanta rajattiin kattamaan Suomessa 1960–1980-luvuilla rakennettuja kerrostaloja.
Teoriaosuudessa pyrittiin käymään kattavasti läpi sisäilmastoon vaikuttavia tekijöitä sekä muita aihekokonaisuuteen liittyviä asioita. Aluksi käydään lyhyesti läpi tarkasteltavan asuinkerrostalokannan ominaisuudet energiankulutuksen, ilmanvaihdon ja korjausten osalta. Opinnäytetyön teoriaosuuden alkuosassa aiheina ovat myös ilmanvaihdon perusasiat, lämmön talteenotto sekä määräykset ja ohjeet. Teoriaosuuden jälkimmäisessä osassa määräysten ja ohjeiden esittelyn jälkeen perustasosta poiketaan sekä paremman että huonomman sisäilmaston suuntaan, minkä jälkeen esitellään erilaisia lämmön talteenottoratkaisuja ja niihin liittyviä oheistoimenpiteitä. Viimeisessä teoriaosuudessa mietitään lämmön talteenoton ja ilmanvaihtoparannuksien kannattavuutta. Teoriaosuuden lisäksi suoritettiin kaksi asukaskyselyä asuinkerrostaloissa, joihin on jälkiasennettu poistoilman lämmön talteenottolaitteisto.
Ongelmakohdiksi havaittiin mm. tiedon ja käytännön kokemusten puute päättäjien keskuudessa, liian lyhytkantoinen näkökanta toteutettavista korjauksista päätettäessä ja se tosiasia, ettei koneellisen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen kaikissa kohteissa ole kannattavaa. Toisaalta ilmanvaihtoon liittyvistä korjauksista luovutaan usein todennäköisesti vääristä syistä. Asukaskyselyjen vastauksissa oli havaittavissa tyypillisiä sisäilmastoon liittyviä ongelmia, kuten epäsopivat lämpöolot ja veto, vaikka otanta oli melko pieni ja alun perin toivottuja vertailukohtia ei saatu toteutetuksi.
Teoriaosuudessa pyrittiin käymään kattavasti läpi sisäilmastoon vaikuttavia tekijöitä sekä muita aihekokonaisuuteen liittyviä asioita. Aluksi käydään lyhyesti läpi tarkasteltavan asuinkerrostalokannan ominaisuudet energiankulutuksen, ilmanvaihdon ja korjausten osalta. Opinnäytetyön teoriaosuuden alkuosassa aiheina ovat myös ilmanvaihdon perusasiat, lämmön talteenotto sekä määräykset ja ohjeet. Teoriaosuuden jälkimmäisessä osassa määräysten ja ohjeiden esittelyn jälkeen perustasosta poiketaan sekä paremman että huonomman sisäilmaston suuntaan, minkä jälkeen esitellään erilaisia lämmön talteenottoratkaisuja ja niihin liittyviä oheistoimenpiteitä. Viimeisessä teoriaosuudessa mietitään lämmön talteenoton ja ilmanvaihtoparannuksien kannattavuutta. Teoriaosuuden lisäksi suoritettiin kaksi asukaskyselyä asuinkerrostaloissa, joihin on jälkiasennettu poistoilman lämmön talteenottolaitteisto.
Ongelmakohdiksi havaittiin mm. tiedon ja käytännön kokemusten puute päättäjien keskuudessa, liian lyhytkantoinen näkökanta toteutettavista korjauksista päätettäessä ja se tosiasia, ettei koneellisen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen kaikissa kohteissa ole kannattavaa. Toisaalta ilmanvaihtoon liittyvistä korjauksista luovutaan usein todennäköisesti vääristä syistä. Asukaskyselyjen vastauksissa oli havaittavissa tyypillisiä sisäilmastoon liittyviä ongelmia, kuten epäsopivat lämpöolot ja veto, vaikka otanta oli melko pieni ja alun perin toivottuja vertailukohtia ei saatu toteutetuksi.