Sponsoriyhteistyön johtaminen suomalaisissa orkestereissa
Aakkula, Jonna (2015)
Aakkula, Jonna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120319313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120319313
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten sponsoriyhteistyötä johdetaan suomalaisissa orkestereissa sekä antaa kehittämisehdotuksia. Suomalaisorkesterien sponsoriyhteistyö on ollut suhteellisen pienimuotoista. Orkesterit kokevat painetta uusien rahoituslähteiden etsimiseen, kun niiden julkinen rahoitus on jäämässä jälkeen toimintakuluista.
Opinnäytetyön kvalitatiivisena aineistona käytettiin yhdeksän orkesterin hallinnollisen johtajan haastattelua. Aineiston analysoinnissa keskityttiin kolmeen kysymykseen: sponsoriyhteistyön muotoiluun, sponsoriyhteistyössä muodostettuihin verkostoihin ja sponsorikumppanuuksien strategiseen tasoon.
Työssä selvisi, että sponsoriyhteistyön johtaminen ei ole kovin keskeisessä asemassa suomalaisissa orkestereissa. Sponsoriyhteistyötä johtaa tyypillisesti orkesterin intendentti. Orkesterien sponsoriyhteistyössä luodut verkostot ovat melko ohuita ja harvasäikeisiä. Tyypillisesti säikeet muodostuvat orkesterin hallinnollisen johdon sekä yrityksen johdon ja markkinoinnin välille. Esimerkiksi muusikot, yleisön jäsenet ja toiset yrityskumppanit eivät suurimmassa osassa orkestereita ole kovin aktiivisessa roolissa sponsoriyhteistyön verkostoissa.
Käytännössä vain yksi suomalainen orkesteri on muodostanut sponsoriyhteistyössä strategisen tason kumppanuustoimintaa. Tyypillisesti sponsoriyhteistyön muodot on luotu orkestereissa, ei orkesterien ja yrityskumppanien yhteistyönä. Orkesterien intendentit eivät tunne sponsorikumppaniensa konkreettisia tavoitteita yhteistyölle. Toisaalta intendentit kokevat, että sponsoriyhteistyön on palveltava molempia osapuolia. Intendenttien mielestä orkestereilla on annettavana kumppanuudessaan erityisesti orkesteriin liittyvä positiivinen imago.
Johtopäätösten perusteella orkestereille suositellaan pyrkimistä kohti strategisen tason sponsorikumppanuuksia, joita rakennetaan yhdessä molempien osapuolien kanssa. Rajallisiin resursseihin liittyviin haasteisiin suositellaan ratkaisuksi yhteistyötä muiden orkestereiden kanssa tai paikallisesti kulttuuri ja vapaa-ajan toimijoiden kanssa. Kolmanneksi suositellaan, että orkesterit hyödyntäisivät enemmän sponsoriyhteistyössä rakennettavissa olevia verkostoja. Suurin vaikutus niin sponsorien tekemien investointien kannalta kuin orkesterien yleisötyön kannalta saavutetaan viemällä verkostot yksilöiden tasolle asti.
Opinnäytetyön kvalitatiivisena aineistona käytettiin yhdeksän orkesterin hallinnollisen johtajan haastattelua. Aineiston analysoinnissa keskityttiin kolmeen kysymykseen: sponsoriyhteistyön muotoiluun, sponsoriyhteistyössä muodostettuihin verkostoihin ja sponsorikumppanuuksien strategiseen tasoon.
Työssä selvisi, että sponsoriyhteistyön johtaminen ei ole kovin keskeisessä asemassa suomalaisissa orkestereissa. Sponsoriyhteistyötä johtaa tyypillisesti orkesterin intendentti. Orkesterien sponsoriyhteistyössä luodut verkostot ovat melko ohuita ja harvasäikeisiä. Tyypillisesti säikeet muodostuvat orkesterin hallinnollisen johdon sekä yrityksen johdon ja markkinoinnin välille. Esimerkiksi muusikot, yleisön jäsenet ja toiset yrityskumppanit eivät suurimmassa osassa orkestereita ole kovin aktiivisessa roolissa sponsoriyhteistyön verkostoissa.
Käytännössä vain yksi suomalainen orkesteri on muodostanut sponsoriyhteistyössä strategisen tason kumppanuustoimintaa. Tyypillisesti sponsoriyhteistyön muodot on luotu orkestereissa, ei orkesterien ja yrityskumppanien yhteistyönä. Orkesterien intendentit eivät tunne sponsorikumppaniensa konkreettisia tavoitteita yhteistyölle. Toisaalta intendentit kokevat, että sponsoriyhteistyön on palveltava molempia osapuolia. Intendenttien mielestä orkestereilla on annettavana kumppanuudessaan erityisesti orkesteriin liittyvä positiivinen imago.
Johtopäätösten perusteella orkestereille suositellaan pyrkimistä kohti strategisen tason sponsorikumppanuuksia, joita rakennetaan yhdessä molempien osapuolien kanssa. Rajallisiin resursseihin liittyviin haasteisiin suositellaan ratkaisuksi yhteistyötä muiden orkestereiden kanssa tai paikallisesti kulttuuri ja vapaa-ajan toimijoiden kanssa. Kolmanneksi suositellaan, että orkesterit hyödyntäisivät enemmän sponsoriyhteistyössä rakennettavissa olevia verkostoja. Suurin vaikutus niin sponsorien tekemien investointien kannalta kuin orkesterien yleisötyön kannalta saavutetaan viemällä verkostot yksilöiden tasolle asti.