Potilaan vajaaravitsemusriskin seulonta MUST-menetelmällä

Abstract

Helsingin kaupunginsairaaloissa on aloitettu syksyn 2014 aikana potilaiden laajamittainen vajaaravitsemusriskin seulonta MUST-menetelmällä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata ja arvioida, miten potilaiden vajaaravitsemusriskin seulonta MUST-menetelmällä toteutuu hoitosuunnitelmista ja hoitokertomuksista arvioituna. Tavoitteena on saada tietoa MUST-menetelmän käytön toteutumisesta ja dokumentointiin liittyvistä kehittämiskohteista yhdessä Helsingin kaupunginsairaaloista. Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto on analysoitu deduktiivisella sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön aineistona ovat Pegasos-potilastietojärjestelmän hoitosuunnitelmien ja hoitokertomuksien ravitsemusosioiden kirjaukset. Näytteeseen päätyi kolmekymmentäkaksi potilasasiakirjaa (n= 32). Opinnäytetyöstä saatujen tulosten mukaan, seulontaan liittyvässä dokumentoinnissa on puutteita. Ravitsemusosio löytyy kirjattuna suurimmasta osasta hoitosuunnitelmia (81 %), mutta MUST-pisteet on määritetty tutkimusyksikössä vain osalle potilaista (53 %). Vähintään kohtalaisessa vajaaravitsemusriskissä on kaksikymmentäkaksi prosenttia potilaista. Tuloksista käy ilmi, että suurentuneella vajaaravitsemusriskillä on yhteys potilaan korkeaan ikään ja hoitojakson pituuteen. Tutkimuseettisistä syistä, opinnäytetyöraportissa ei mainita tutkimusyksikön nimeä eikä aineistonkeruu päiviä, jotta hoitohenkilökunnan ja potilaiden anonymiteetti pystytään turvaamaan. Opinnäytetyön luotettavuutta tukevat opinnäytetyöntekijän tekemät ja avoimesti esittämät valinnat. Luotettavuutta lisää myös se, että opinnäytetyöntekijä kertoo oman positionsa tutkimusorganisaatiossa. Opinnäytetyöstä saatavien tulosten pohjalta MUST-menetelmän käyttöä voidaan kehittää menetelmään liittyvien ohjeistusten mukaiseksi. Tarkoituksena on vajaaravitsemusriskissä olevien potilaiden menetelmän mukainen tunnistaminen ja asianmukainen hoitaminen.

In the autumn of 2014, Helsinki City hospitals started a large-scale malnutrition risk screening of patients with MUST tool. The purpose of this study is to describe and evaluate how the malnutrition risk screening of patients with MUST tool is implemented using management plans and management reports as the basis of estimation. The aim is to obtain information related to the implementation of MUST tool and development objectives related to documentation in one of the Helsinki City hospitals. This thesis has been carried out using a qualitative research method and the data has been analyzed using deductive content analysis. The material analyzed in the thesis consists of entries in the nutrition sections of Pegasos patient information management plans and management reports. The total of 32 patient documents (n = 32) were included in the sample. According to the results obtained from the thesis, there are gaps in the documentation of screening. The nutrition section can be found in the majority of management plans (81%), but MUST score is determined by the research unit for only some of the patients (53%). Twenty-two per cent of the patients are at the risk of at least moderate malnutrition. The results show that the elevated risk of malnutrition is connected to the patient's advanced age and the length of the treatment period. For ethical reasons, the name of the research unit and the data collection days are not mentioned in the thesis report in order to guarantee the anonymity of the nursing staff and the patients. The reliability of the thesis is supported by the options the author of the thesis takes and presents openly. Reliability is increased by the fact that the author of the thesis reveals their own position in the research organization. On the basis of the results of the thesis, the use of MUST method can be developed to meet the guidelines of the method. The aim is, in accordance with the method, to identify patients who are at the risk of malnutrition and to give them appropriate treatment.