Tuloilmaviilennys ja eristetyn kanaviston lämpöhäviöt
Tuomaala, Erkki (2015)
Tuomaala, Erkki
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120919979
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120919979
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli arvioida tuloilmaviilennyksen tehokkuutta ja kanavistoeristeitä. Selvitys tehtiin mittauksin, teoreettisella tarkastelulla ja haastatteluin.
Muuttuvat lämmöneristysvaatimukset ovat kasvattaneet rakennusten eristyspaksuuksia ja ulkovaippa on muuttunut huomattavan ilmatiiviiksi. Lämmöntarve on pienentynyt, mutta jäähdytystarve suurentunut. Uusissa kerrostalohuoneistoissa ja energiatehokkaissa pientaloissa jäähdytystarve on jo usein lämmitystarvetta suurempi ja suurimpia sisäilmaongelmia ovat nykyään kesäkauden ylilämpötilat, eli huonelämpötilat, jotka ylittävät lämpötilan mak-simiraja-arvot. Tukalan ilman tuntua pienennetään laskemalla sisäilman lämpötilaa tai vä-hentämällä kosteutta. Pelkkä lämpötilan lasku nostaa suhteellista kosteutta. Kosteuden vaikutusta tukalan ilman tunteeseen ei tunneta.
Työssä tarkastellaan tuloilmaviilennyksen tarvetta, laitteita ja tehokkuutta. Tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten ilmavirran määrää, kytkentöjä ja osakomponenttivalintoja, käytiin läpi osittain myös teoreettisesti ja laskennallisesti ja laitevalmistajien esimerkein. Tuloilmaviilennyksellä on merkittävä vaikutus sisäilmaan erityisesti kesäisin ja energiatehokkuuteen myös talvella. Tuloilmaviilennyksen vaatimuksena on kondenssieristetty kanavisto. Työssä¬ tarkasteltiin kahta erilaista eristystapaa: perinteinen eristystapa solukumilla ja uudella val-miiksi kondenssi- ja lämpöeristetyllä kanavistolla¬¬. Eristyksen merkitystä ja vaikutusta tarkasteltiin ja simuloitiin kesä- ja talviolosuhteissa.
Mittauskohteena oli neljä omakotitaloa Turussa, joissa oli tuloilmaviilennys. Kolmen kohteen tuloilmakanavistot oli eristetty villalla ja solukumilla. Yhdessä kohteessa oli tehdaseristetty BetterPipe-kanavisto. Hellejakson mittauksissa keskityttiin kanaviston lämpöhäviöiden ja viilennystehon mittaamiseen. Tyypillisen omakotitalon 100 l/s suuruisella tuloilmavirralla saatiin vuorokaudessa 43 kWh viilennystä. Tehdaseristetyllä kanavalla viilennyksestä 96 % saatiin huoneisiin saakka. Eristetyn kanaviston lämpöhäviöihin kului 4 % saadusta viilen-nysenergiasta. 47 % viilennysenergiasta kului tulevan ilman kuivaamiseen eli 24 litraa vuorokaudessa ja 53 % lämpötilan pudotukseen. Suhteellisen kosteuden pienenemisellä on merkitystä. 11,5 °C jäähdytetty tuloilma lämpeni 37 metrin tuloilmakanavistossa keskimäärin 0,5 °C. 29 metrin matkallaan viimeiselle venttiilille tuloilman lämpötila oli kohonnut 12,4 °C:seen. BetterPipe-kanaviston lämpöhäviöt olivat korkeimmillaan 2 W/m. Ulkoilman tila oli hellepäivänä 24 °C ja 57 % suhteellista kosteutta eli entalpialtaan korkeimmillaan 50 kJ/kg.
Muuttuvat lämmöneristysvaatimukset ovat kasvattaneet rakennusten eristyspaksuuksia ja ulkovaippa on muuttunut huomattavan ilmatiiviiksi. Lämmöntarve on pienentynyt, mutta jäähdytystarve suurentunut. Uusissa kerrostalohuoneistoissa ja energiatehokkaissa pientaloissa jäähdytystarve on jo usein lämmitystarvetta suurempi ja suurimpia sisäilmaongelmia ovat nykyään kesäkauden ylilämpötilat, eli huonelämpötilat, jotka ylittävät lämpötilan mak-simiraja-arvot. Tukalan ilman tuntua pienennetään laskemalla sisäilman lämpötilaa tai vä-hentämällä kosteutta. Pelkkä lämpötilan lasku nostaa suhteellista kosteutta. Kosteuden vaikutusta tukalan ilman tunteeseen ei tunneta.
Työssä tarkastellaan tuloilmaviilennyksen tarvetta, laitteita ja tehokkuutta. Tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten ilmavirran määrää, kytkentöjä ja osakomponenttivalintoja, käytiin läpi osittain myös teoreettisesti ja laskennallisesti ja laitevalmistajien esimerkein. Tuloilmaviilennyksellä on merkittävä vaikutus sisäilmaan erityisesti kesäisin ja energiatehokkuuteen myös talvella. Tuloilmaviilennyksen vaatimuksena on kondenssieristetty kanavisto. Työssä¬ tarkasteltiin kahta erilaista eristystapaa: perinteinen eristystapa solukumilla ja uudella val-miiksi kondenssi- ja lämpöeristetyllä kanavistolla¬¬. Eristyksen merkitystä ja vaikutusta tarkasteltiin ja simuloitiin kesä- ja talviolosuhteissa.
Mittauskohteena oli neljä omakotitaloa Turussa, joissa oli tuloilmaviilennys. Kolmen kohteen tuloilmakanavistot oli eristetty villalla ja solukumilla. Yhdessä kohteessa oli tehdaseristetty BetterPipe-kanavisto. Hellejakson mittauksissa keskityttiin kanaviston lämpöhäviöiden ja viilennystehon mittaamiseen. Tyypillisen omakotitalon 100 l/s suuruisella tuloilmavirralla saatiin vuorokaudessa 43 kWh viilennystä. Tehdaseristetyllä kanavalla viilennyksestä 96 % saatiin huoneisiin saakka. Eristetyn kanaviston lämpöhäviöihin kului 4 % saadusta viilen-nysenergiasta. 47 % viilennysenergiasta kului tulevan ilman kuivaamiseen eli 24 litraa vuorokaudessa ja 53 % lämpötilan pudotukseen. Suhteellisen kosteuden pienenemisellä on merkitystä. 11,5 °C jäähdytetty tuloilma lämpeni 37 metrin tuloilmakanavistossa keskimäärin 0,5 °C. 29 metrin matkallaan viimeiselle venttiilille tuloilman lämpötila oli kohonnut 12,4 °C:seen. BetterPipe-kanaviston lämpöhäviöt olivat korkeimmillaan 2 W/m. Ulkoilman tila oli hellepäivänä 24 °C ja 57 % suhteellista kosteutta eli entalpialtaan korkeimmillaan 50 kJ/kg.