Sähköisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja hyödyntäminen liiketoiminnassa : Case: Seurantakysely hoitoalan yksikössä
Sarkkinen, Teemu; Väisänen, Joonas (2015)
Sarkkinen, Teemu
Väisänen, Joonas
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121020166
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121020166
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata sähköisten toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönottoprosessia sekä itse järjestelmien hyödyntämistä liiketoiminnassa. Opinnäytetyössä esitellään ERP-toiminnanohjausjärjestelmää (Entreprise Resource Planning) yleisesti ja käsitellään järjestelmän käyttöönottoprosessia C-CEI-menetelmää hyväksikäyttäen.
Opinnäytetyössä kuvataan SAP R/3-toiminnanohjausjärjestelmän tietojärjestelmämoduuleja, jotka ovat peruselementtejä integroidussa ERP-järjestelmässä. Toiminnanohjausjärjestelmät koostuvat kyseisistä moduuleista, jotka integroituna yritystoimintaan luovat ohjelmiston yrityksen käyttöön. Ohjelmistointegroinnin perusperiaate on, että tieto siirtyy kertasyötöllä kaikkiin tarvittaviin moduuleihin. Järjestelmätoimittajia ja niiden erityistoimialoja on paljon, mutta kaikki järjestelmät toimivat samojen perusperiaatteiden mukaisesti.
Käyttöönottoprosessia opinnäytetyössä kuvataan C-CEI-menetelmällä. Kyseinen toimintamalli tarjoaa yrityksille selkeän ja johdonmukaisen käyttöönottoprosessin kuvauksen vaihe vaiheelta. Mallia hyödyntäen yritykset voivat helposti läpiviedä toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton. C-CEI-menetelmään kuuluu kolme päävaihetta, jotka ovat toimintoanalyysi, toimintaympäristöanalyysi sekä riskianalyysi. Nämä vaiheet yhdistettynä saadaan mahdollisimman laaja ja turvallinen kokonaisuus toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprosessille.
Työssä esitellään Suomen käytetyimpiä toiminnanohjausjärjestelmiä sekä niiden toimittajia. ERP-järjestelmien esittelyissä keskitytään niiden antamiin mahdollisuuksiin liiketoiminnan kehittämisessä. Lisäksi työssä keskitytään toimittajien järjestelmien eroavaisuuksiin ja mihin moduuleihin toimittajien järjestelmät ovat erityisesti panostaneet. Esittelyissä mainitaan myös parhaiten soveltuvat toimialat eri yritysten toiminnanohjausjärjestelmille.
Käytännönläheisyyden lisäämiseksi opinnäytetyössä tehtiin kyselytutkimus liittyen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprosessin vaiheisiin, ja jo käytössä olevan järjestelmän toimintojen kuvaamiseen. Kysely kohdistui case-yrityksen toiminnanohjausjärjestelmään. Tutkimuksessa keskityttiin kyseisen järjestelmän käyttöönottoprosessin toteuttamiseen ja ohjelmiston toimintaan käytännössä. Yleisesti ottaen toiminnanohjausjärjestelmään case-yrityksessä ollaan tyytyväisiä, mutta ohjelmistossa olisi kehittämisen varaa esimerkiksi tietojen syötön tehokkuudessa. Käyttöönottoprosessin tutkiminen case-yrityksessä tehtiin haastattelemalla yrityksen yhtä projektista vastaavista esimiehistä. Haastattelun tuloksista saatiin tietoa yrityksen käyttöönottoprosessin pituudesta, laajuudesta sekä toiminnanohjausjärjestelmän yritykselle räätälöidyistä erityispiirteistä.
Opinnäytetyön seurantakyselyn tilastollinen analyysi antaa tarkempaa kuvaa kyselyn vastauksista. Vastauksista analysoitiin riippuvuuksia vastauksien välillä yrityksen työntekijöiden kesken. Saadut vastaukset olivat monipuolisia ja avasivat toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä koko yrityksen henkilöstön näkökulmasta. Kyselylomakkeen tilastollinen analysointi kuvaa, kuinka erilaisilla tekijöillä, kuten koulutuksen määrällä, voi olla vaikutusta toiminnanohjausjärjestelmän tietoteknilliseen käyttöosaamiseen työntekijöiden näkökulmasta.
Opinnäytetyössä kuvataan SAP R/3-toiminnanohjausjärjestelmän tietojärjestelmämoduuleja, jotka ovat peruselementtejä integroidussa ERP-järjestelmässä. Toiminnanohjausjärjestelmät koostuvat kyseisistä moduuleista, jotka integroituna yritystoimintaan luovat ohjelmiston yrityksen käyttöön. Ohjelmistointegroinnin perusperiaate on, että tieto siirtyy kertasyötöllä kaikkiin tarvittaviin moduuleihin. Järjestelmätoimittajia ja niiden erityistoimialoja on paljon, mutta kaikki järjestelmät toimivat samojen perusperiaatteiden mukaisesti.
Käyttöönottoprosessia opinnäytetyössä kuvataan C-CEI-menetelmällä. Kyseinen toimintamalli tarjoaa yrityksille selkeän ja johdonmukaisen käyttöönottoprosessin kuvauksen vaihe vaiheelta. Mallia hyödyntäen yritykset voivat helposti läpiviedä toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton. C-CEI-menetelmään kuuluu kolme päävaihetta, jotka ovat toimintoanalyysi, toimintaympäristöanalyysi sekä riskianalyysi. Nämä vaiheet yhdistettynä saadaan mahdollisimman laaja ja turvallinen kokonaisuus toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprosessille.
Työssä esitellään Suomen käytetyimpiä toiminnanohjausjärjestelmiä sekä niiden toimittajia. ERP-järjestelmien esittelyissä keskitytään niiden antamiin mahdollisuuksiin liiketoiminnan kehittämisessä. Lisäksi työssä keskitytään toimittajien järjestelmien eroavaisuuksiin ja mihin moduuleihin toimittajien järjestelmät ovat erityisesti panostaneet. Esittelyissä mainitaan myös parhaiten soveltuvat toimialat eri yritysten toiminnanohjausjärjestelmille.
Käytännönläheisyyden lisäämiseksi opinnäytetyössä tehtiin kyselytutkimus liittyen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprosessin vaiheisiin, ja jo käytössä olevan järjestelmän toimintojen kuvaamiseen. Kysely kohdistui case-yrityksen toiminnanohjausjärjestelmään. Tutkimuksessa keskityttiin kyseisen järjestelmän käyttöönottoprosessin toteuttamiseen ja ohjelmiston toimintaan käytännössä. Yleisesti ottaen toiminnanohjausjärjestelmään case-yrityksessä ollaan tyytyväisiä, mutta ohjelmistossa olisi kehittämisen varaa esimerkiksi tietojen syötön tehokkuudessa. Käyttöönottoprosessin tutkiminen case-yrityksessä tehtiin haastattelemalla yrityksen yhtä projektista vastaavista esimiehistä. Haastattelun tuloksista saatiin tietoa yrityksen käyttöönottoprosessin pituudesta, laajuudesta sekä toiminnanohjausjärjestelmän yritykselle räätälöidyistä erityispiirteistä.
Opinnäytetyön seurantakyselyn tilastollinen analyysi antaa tarkempaa kuvaa kyselyn vastauksista. Vastauksista analysoitiin riippuvuuksia vastauksien välillä yrityksen työntekijöiden kesken. Saadut vastaukset olivat monipuolisia ja avasivat toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä koko yrityksen henkilöstön näkökulmasta. Kyselylomakkeen tilastollinen analysointi kuvaa, kuinka erilaisilla tekijöillä, kuten koulutuksen määrällä, voi olla vaikutusta toiminnanohjausjärjestelmän tietoteknilliseen käyttöosaamiseen työntekijöiden näkökulmasta.