Pidennetty päivystysarvio : Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen osastoilla 78 ja 81

Abstract

Tutkimus on kvantitatiivinen rekisteritutkimus. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen osastojen 78 ja 81 kanssa. Pidennetty päivystysarvio kehitettiin vähentämään psykiatristen potilaiden lyhyitä osastojaksoja ja turhia osastolle sisään kirjaamisia. Pidennetty päivystysarvio on ollut Oulussa käytössä pian viisi vuotta eikä siitä tai sen toimivuudesta ole tehty aikaisempia tutkimuksia.

Tutkimuksessa tutkittiin pidennetyssä päivystysarviossa olleita potilaita. Tutkimuksen tarkoitus oli tuottaa kuvaus kaikista vuoden 2014 aikana pidennetyssä päivystysarviossa olleista täysi-ikäisistä potilaista. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Keitä ovat potilaat, jotka ohjautuvat pidennettyyn päivystysarvioon? Minne potilaat ohjautuvat pidennetyn päivystysarvion jälkeen? Kuinka suuri osa potilaista otetaan psykiatriselle osastolle pidennetyn päivystysarvion jälkeen? Tutkimuksessa arvioitiin, tukeeko pidennetty päivystysarvio mielenterveyspotilaiden avohoitoa.

Tutkimusaineisto kerättiin osastojen 78 ja 81 pidennetyssä päivystysarviossa olleiden potilaiden sähköisistä potilasasiakirjoista. Tutkimuksen kohdejoukko muodostui kaikista pidennetyssä päivystysarviossa olleiden täysi-ikäisten potilaiden päivystyskäynneistä vuoden 2014 aikana (n = 342). Tutkittavat tiedot kerättiin manuaalisesti potilasasiakirjoista ja tallennettiin Webropol kysely- ja tiedonkeruu sovellukseen. Aineiston analyysi toteutettiin myös Webropol-sovelluksella.

Tutkimustuloksista kävi ilmi, että potilaista 60,2 % ohjautui pidennetyn päivystysarvion jälkeen avohoitoon ja 25,7 % psykiatriselle osastolle. Tulosten mukaan pidennetty päivystysarvio näyttää tukevan yhtenä osana mielenterveyspotilaiden avohoitoa ja vähentävän turhia osastolle sisään kirjaamisia sekä lyhyitä osastojaksoja.

Tutkimuksen tulokset auttavat psykiatrisen hoidon sekä pidennetyn päivystysarvion toimivuuden kehittämisessä. Tutkimuksen pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää psy-kiatrista päivystystyötä Suomessa.

The study was performed in collaboration with the psychiatric wards 78 and 81 of Northern Ostrobothnia Health Care District. The extended evaluation of emergency psychiatric patients was developed to decrease psychiatric patients’ short treatment periods on wards and to prevent unnecessary patients’ admissions to a psychiatric ward. The extended evaluation of emergency psychiatric patients has been used in Oulu now almost five years, but there are no previous studies of it or its functionality.

The objective of the study was to examine patients who participated in the extended evaluation session during the year of 2014 and to produce a description of these adult patients. Research questions were: Who are the patients who are steered to the treatment? Where the patients are steered after the treatment? How big a proportion of the patients is admitted to hospital after treatment? The study estimated if the extended evaluation of emergency psychiatric patients promoted mental patients’ psychiatric outpatient care.

This study is a quantative study. The data were collected from electronic medical records of the patients who had been in the extended evaluation session. The data consist of all adult patients’ visits during the year of 2014 (n = 342). The data were collected manually from the electronic medical records and transformed to Webropol 2.0 Online Survey and Analysis Software. The statistical analysis of the data was also performed with the Webropol Software.

The results revealed that after the treatment 60,2 % of the patients were directed to the psychiatric outpatient care and 25,7 % of the patients were steered to the psychiatric ward. These results suggested that the extended evaluation of emergency psychiatric patients supported the psychiatric outpatient care and decreased short ward treatments and unnecessary patients’ admissions to a psychiatric ward.

Results of the study help to improve psychiatric nursing and the extended evaluation of emergency psychiatric patients. The results can be used as tools in a discussion how mental health services should be developed in the future.